Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Urheilu Näköislehti Lukemisto Kulttuuri Porilaine Pori Jazz

Kirkko ei hae kansansuosiota, eikä ole avoin syrjinnälle – kirkosta erottiin enemmän Räsäsen homopuheiden kuin kirkon Priden tukemisen takia

Jorma Hännikkälä (SK 29.6.) otti kantaa Pride-viikkoon ja ev.lut. kirkon kumppanuuteen siinä. Kirkon kumppanuus nousee nimenomaan evankeliumista, ei kansansuosion tavoittelusta. Sekä kansliapäällikkö että arkkipiispa Luoma ovat lausuneet, että kirkon tulee olla auki kaikille ihmisille ja sanoma Jumalan rakkaudesta ja armosta kuuluu jokaiselle. Hännikkälä toteaa, että kirkosta erosi runsaasti väkeä Pride-osallistumisen tultua julkisuuteen. On puutteellisen tiedon jakamista olettaa eronneiden suuren määrän johtuvan vain siitä, että tuetaan Pride-liikettä. Suuri määrä eroamisia tuli sen jälkeen, kun Päivi Räsänen oli moittinut homoseksuaalisuutta häpeäksi ja synniksi. Eronneita on siis sekä asian kannattajissa, että sitä vastustavissa henkilöissä. Näkökulmaerot kirkossa nousevat raamatuntulkinnasta. Kun Raamattuun vedotaan, tulevat mukaan aina omat ennakkokäsitykset, -tiedot ja kaikki kokemukset, joita kannamme mukanamme. Raamatuntulkinnan eroista olisi hyvä keskustella kirkossamme laajemmin. Suhtautuminen sateenkaariväkeen ja yleensä eettisiin kysymyksiin on ennen kaikkea teologinen kysymys. Kirkon motiivina asettua syrjittyjen puolelle ei ole kansansuosio, vaan Kristuksen käsky rakastaa Jumalaa yli kaiken ja lähimmäistä niin kuin itseään Ihminen ei valitse sukupuoltaan tai seksuaalista suuntautumistaan, vaan on luotu siihen ja Jumala ei luo roskaa. Hännikkälä toteaa, että sukupuoli on fysiologinen ja muuttumaton ominaisuus, näin osittain onkin, mutta kaikki eivät synny sellaisina, että heidät voitaisiin heti tunnistaa miehiksi tai naisiksi. Niinpä jo erilaisten lasten syntyminen osoittaa fyysisen sukupuolen moninaisuuden. Toinen kysymys on sitten ihmisen sukupuoli-identiteetti, joka saattaa poiketa ihmisen fyysisestä sukupuolen ilmenemisestä. Tällöin aidon ja sitoutuneen rakkauden osoittaminen voi kohdistua myös samaa sukupuolta olevaan ihmiseen tai se saattaa vaatia ulkoisen, fysiologisen olemuksen muuttamista, jotta ihminen voisi olla aidosti sitä mitä on. Näistä asioista saamme koko ajan lisää tietoa jolloin itse kukin meistä, yksilöinä ja yhteisönä, joutuu peilaamaan suhdettaan uuteen tietoon. On kohtuuton väite, että seksuaalivähemmistöjen tukemisella pyritään saamaan hyväksyntä ”kaikelle seksin harjoittamiselle ja kaikenlaisille suhteille”. Väite on pelosta nousevaa epävarmuutta, jossa ei uskalleta luottaa Jumalan kuljettavan tätä maailmaa Kristuksen pelastustekojen pelastavan armon varassa. Sateenkaari-työssä on tavoitteena saada turvallinen tila toisiinsa sitoutuville ihmisille, niin että tällaisella aidolla rakkaudella on lupa olla olemassa. Aito rakkaus on myös vastuullista ja toista ihmistä kunnioittavaa. Kirkko on avoin kaikille, mutta ei kaikelle, on nyt suosittu lause. Kirkon ei pidäkään olla avoin kaikelle, sen ei pidä olla avoin syrjinnälle, syyllistämiselle, epäoikeudenmukaisuudelle. Kirkko ei saa sitoa armoa ihmisen ominaisuuksiin, sillä yksin Kristus riittää. Hännikkälä on oikeassa siinä, että on monta ryhmää, joilta puuttuu ääni ja kirkon tehtävä on olla myös heitä varten. Se ei kuitenkaan tarkoita, että joku toinen ryhmä pitäisi jättää tukea vaille tai poistaa tuettavien listalta. Anna-Kaisa Hautala kirkkoherra, Pori Heikki Hesso oppilaitosteologi, Pori