Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Urheilu Näköislehti Testit ja visat Lukemisto Porilaine Kulttuuri

Hallituksen painettava turbonappia – "Vaihdetaan pienemmälle verotuksessa, nostetaan jalka lakkojarrulta ja painetaan paikallisen sopimisen kaasua"

Vaikuttiko keskustelu hakkuiden rajoittamisesta Suomessa? Sitäkin minulta kysyttiin, kun UPM piti tiedotustilaisuuden toisesta Uruguayhin rakennettavasta sellutehtaasta. Vastasin lyhyesti, ettei vaikuttanut. Pidempi vastaus alkaa siitä, että toki kaikki julkinen keskustelu vaikuttaa investointien suunnitteluun, mutta usein varsin pitkällä aikajänteellä. Mistä Suomessa on viime vuosina keskusteltu? Verojen nostamisesta, hakkuiden rajoittamisesta, yritystukien poistamisesta, kikyn romuttamisesta. Vaikka maailmantalous taantuu, keskustelun henki näyttää olevan kiellä, rajoita, verota. Tai peru edellisen hallituksen päätökset. Teollisuuspolitiikassa varmaa tuntuu olevan vain epävarmuus. Kuvaavaa on, että viimeisen vuosikymmenen aikana yritykset ovat Suomessa investoineet vain poistojensa verran, jos sitäkään. Teollisuutemme tekninen kilpailukyky on heikentynyt, mikä näkyy maan taloudessa. Raaka-aine, energia, tekninen kyvykkyys, työvoima, logistiikka, verot ja markkinat. Tuotannon optimoinnissa riittää muuttujia. Kilpailukyvyn monet muuttujat eivät ole vain haaste vaan myös mahdollisuus. Eniten mahdollisuuksia on globaalisti toimivilla yrityksillä, joilla on valmiita kasvualustoja eri puolilla maailmaa. Monet valtiot ymmärtävät tämän. Niille kilpailukyky on vientituote, joka tuo investointeja ja työtä. Tuotetta markkinoidaan aktiivisesti. Ruotsi houkuttelee yrityksiä matalilla energiaveroilla. Saksan valtteja ovat energiaveroista annetut vapautukset, joustavat työmarkkinat ja oppisopimus. Viro verottaa vain jaettua voittoa. Keskeisiin kilpailijoihin verrattuna Suomessa on korkeat energiaverot, lyhyet työajat ja jäykät työsopimukset. Polttoaineiden verotusta aiotaan kiristää. Valtiovarainministeri Mika Lintilä (kesk.) pani kansliapäällikkö Martti Hetemäen etsimään investointeja kiihdyttävää ”turbonappia”. Arvaan, mistä Hetemäki ensimmäisenä etsii, mutta siellä nappia ei ole. Innovaatiot eivät ole turbonappi. Innovaatiosta tuotantoon menee vuosikymmen. Niin meni UPM:n uusiutuvalla BioVerno-dieselilläkin. Innovaationapin pitää olla koko ajan ON. Etsimisen voisi aloittaa katsomalla, missä asennossa teollisuuspolitiikan tavalliset liukukytkimet ja napit ovat meillä ja muualla. Vertailuja ovat tehneet ainakin Etla, KPMG, Pöyry ja Nordic West Office. Pitäisikö jonkin napin asentoa muuttaa? Onko nappeja, joihin ei pidä koskea? Viennistä elävä pieni maa ei voi tehdä pääkilpailijoistaan merkittävästi poikkeavaa talouspolitiikkaa ainakaan pitkään. Maassa, jossa yksi iso teollinen investointi voi kääntää kokonaisen maakunnan suunnan, ei voida tehdä yhtään poliittista päätöstä pohtimatta sitä, miten se vaikuttaa investointeihin ja kilpailukykyyn. Yhden turbonapin sijaan Suomella on paljon käyttämättömiä nappeja kilpailukyvyn edistämiseksi. Yksi on usko talousmetsätalouteen, jonka tulokset puhuvat puolestaan. Me osaamme yhtä aikaa käyttää ja hoitaa metsiämme. Metsien käyttö on todistetusti osa ratkaisua, ei ongelma. Kilpailukykyä tukeva työehtosopimus olisi turbonappi. Metsäteollisuudessa maksetaan kilpailijamaita paljon korkeampia palkkoja. Siitä huolimatta meillä on jäykimmät työsopimukset. Paikallinen sopiminen ei toimi vieläkään, ja kikyn lisätunnit halutaan poistaa. Logistiikkakustannukset ovat turbonappi, koska ne vaikuttavat suuresti kaukana markkinoilta olevan maan kilpailukykyyn. Kuuden ja puolen sentin korotus dieselin litrahintaan tarkoittaa UPM:lle neljän miljoonan euron vuotuista lisäkulua. Se on suurin piirtein sama kuin Suomessa toimivan paperikoneen liikevoitto. Liikenteestä valtiolle kerätyistä miljardeista murto-osa palaa väylien kehittämiseen. Maiden kokoon suhteutettuna Ruotsin infrainvestoinnit ovat yli kaksinkertaiset. Siinäkin on turbonappi. Suomen kokonaisveroaste on edelleen korkea. Verotus on vahvin turbonappi, puhutaan sitten työn, pääomien tai energian verotuksesta. Verotuksesta on kyse myös yritystuissa. Nappeja on, mutta niitä pitää uskaltaa painaa. Vaihdetaan pienemmälle verotuksessa, nostetaan jalka lakkojarrulta ja painetaan paikallisen sopimisen kaasua. Kun maalla ja sen yrityksillä on kilpailukykyä, investoinnit tulevat itsestään. Kirjoittaja on UPM:n toimitusjohtaja.