Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Tähtijutut Satakunta Urheilu Näköislehti Testit ja visat Porilaine Kulttuuri

Peruspalvelutkin ovat vaarassa kun väkiluku laskee liian alas

Romahtaneet syntyvyysluvut herättävät huolta tulevaisuudesta. Miten Suomen käy, kun väkiluku kääntyy laskuun ja väestö pakkautuu muutamaan kasvukeskukseen? Asia ei ole uusi, meillä Satakunnassakin on sopeuduttu laskevaan väestökehitykseen jo neljännesvuosisadan ajan. Porinkin väkiluvun ennustetaan laskevan, mutta ongelmat ovat suurempia maakunnassa. Monella paikkakunnalla peruspalvelutkin ovat vaarassa, kun väkiluku laskee. Kun Antti Koskinen tuli 50 vuotta sitten Harjavallan kauppalanjohtajaksi, mainitsi hän Harjavalta -lehden haastattelussa, että paikkakunnalla on liian pieni väestöpohja, ja kauppala on pahasti Porin läheisyydessä. Harjavallan väkiluku oli sotien jälkeen kasvanut nopeasti, ja oli jo yli 8 000. Kauppalanjohtaja piti tärkeimpinä asioina väkiluvun kasvattamista edelleen sekä palvelujen kehittämistä. Harjavallan väkiluku kasvoikin Koskisen uran ajan, mutta jäi alle 9 000:n ja kääntyi 1980-luvun puolivälissä laskuun. Nyt väkiluku on 7 000, sama kuin vuonna 1960. Paikkakunnan palvelut kehittyivät huimasti 1980-luvun loppuun asti, kunnes 1990-luvun alun lama muutti tilanteen. Harjavalta on malliesimerkki siitä, kuinka hankalaa pienehkön paikkakunnan on pärjätä kilpailussa asukkaista, kun maakuntakeskus on lähietäisyydellä. Koskinen kertoi haastattelussa, "ettei viihtyvyyttä varmasti lisää se, että on matkustettava 30 kilometriä, jos haluaa ostaa itselleen housut". Vaikka housuvertausta ei ottaisi kirjaimellisesti, tiivistää se itse asian: kaupallisilla – ja muillakin isomman kaupungin palveluilla – on merkitystä. Harjavallan tilannetta ei ole pelastanut edes se, että paikkakunnalla on ylläpidetty erinomaisia kunnallisia palveluita – ja työpaikkoja on yli oman tarpeen. Pienten paikkakuntien kohtalonkysymys onkin, miten kaupallisia palveluita saadaan säilytettyä. Ennusteen mukaan Harjavallan väkiluku laskee seuraavan parinkymmenen vuoden aikana 1 300:lla. Kehitys murentaa pohjaa palveluilta. Paljon Harjavaltaa hankalampi tilanne on niillä kunnilla, joilla ei ole turvanaan vankkaa suurteollisuutta. Niissä kunnallisten palveluiden tuottaminenkin voi käydä ylivoimaisen vaikeaksi. 1980-luku oli Harjavallassa kaupallisten palvelujen kulta-aikaa. Ne kehittyivät huimasti aina 1990-luvun lamaan asti. Liikekeskuksessakin huoneistot olivat täynnä.