Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Koronavirus Live Urheilu Ajanviete Näköislehti Kulttuuri Porilaine Tähtijutut

Syöpälääkettä ydinjätekasoista – Alfasäteily näyttää tehoavan esimerkiksi eturauhassyöpään

Uutta teholääkettä syöpiin aiotaan valmistaa radioaktiivisista jätteistä. Potilaskokeissa on säteilevällä aktinium-225 -isotoopilla hoidettu eturauhasen ja virtsarakon syöpiä, imusolmukesyöpää, melanoomaa ja leukemiaa. Hoitoja on kokeiltu myös harvinaisempiin syöpiin. Määrällisesti merkittävin käyttökohde on tällä hetkellä eturauhassyöpä, miesten yleisin syöpäsairaus. – Lähetimme tänä vuonna ensimmäiset miehet Saksaan saamaan aktiniumhoitoa. Olemme todella innoissamme siitä, että hoito on osoittautunut siedetyksi, kertoo sädehoidon ja syöpätautien erikoislääkäri, professori Timo Joensuu Docrates Syöpäsairaalasta sanoo. Docrates on ollut tienraivaajana kokeellisessa aktiniumhoidossa. Muita alfahoitoja on saatavissa yliopistopuolella. Usein juuri haittavaikutukset ratkaisevat, kannattaako hoitoa antaa, Joensuu sanoo. Alfasäteilijä aktiniumilla vakavien haittojen todennäköisyys on pieni. Alfasäteily on hiukkassäteilyä. Hiukkanen on alkuaine heliumin ydin, jossa on kaksi protonia ja kaksi neutronia. Toinen hiukkassäteilyn laji on beetasäteily, joka koostuu elektroneista tai positroneista. Elektroni on atomiydintä kiertävä sähköisesti negatiivinen hiukkanen. Positroni on elektronin vastakohta, positiivisesti varattu antihiukkanen. Alfasäteet etenevät kudoksessa vain noin viisi solunmittaa, beetasäteet sata. Kumpaakin sädelajia käytetään syövän hoidossa. Syövän vaihtelevuuden takia tarvitaan kaikkia mahdollisia hoitoja ja niiden yhdistelmiä. Kohdennettu alfahoito on uusinta uutta isotooppihoitojen valikoimassa. Kiinnostusta alfahoitoa kohtaan ovat lisänneet muut edistysaskeleet syövän hoidossa. Kuvantaminen on tarkentunut. On kehitetty uusia merkkiaineita, jotka sitoutuvat syövälle ominaisen solun pintarakenteeseen tai reseptoriin. Samoja aineita voidaan hyödyntää hoitavan isotoopin ohjaamisessa soluun. Isotooppihoidossa säteilevä aine ohjataan verenkierron kautta syöpäkasvaimeen. Syöpäsolut löydetään nyt entistä paremmin ja lääke kyetään ohjaamaan niihin tarkasti. Alfahoidon tulo on osa suurta syövän hoidon murrosta. – On innostavaa työskennellä uuden aikajakson kynnyksellä, sanoo Docrates Syöpäsairaalan isotooppiylilääkäri Jukka Kemppainen . Hän työskentelee myös toiminnallisen syöpäkuvantamisen professorina Turun yliopistossa, erikoisalanaan kliininen fysiologia ja isotooppilääketiede. Kemppainen puhuu teranostiikasta, joka on ”kuuma aihe” juuri nyt. Käsite on yhdistelmä sanoista terapia ja diagnostiikka. Hoito ja sen tuloksen seuraaminen yhdistetään yksilölliseksi terapiaksi. Aktiniumhoito on kuitenkin vielä kokeellista. Varhaisia potilastutkimuksia tehtiin Heidelbergin yliopistosairaalassa Saksassa. Myöhemmin hoitoa on kokeiltu Etelä-Afrikan Pretoriassa ja Saksan Münchenissä. Ennen laajaa käyttöä on varmistettava hoidon teho ja turvallisuus. Toinen hidaste on säteilevän aktinium­isotoopin saatavuus. Valmistajia on nykyään kolme: Oak Ridgen kansallinen laboratorio Yhdysvaltojen Tennesseessä, Euroopan komission tutkimuslaitos JRC Saksan Karlsruhessa ja tutkimuslaitos IPPE Obninskissa Moskovan lähellä. Aktiniumia saadaan alkuaine torium-229 -isotoopin hajoamistuotteena. Toriumia taas saadaan uraani-233 -isotoopista. Radioaktiivisen alkuaineen ytimen hajotessa syntyy uusia aineita. Aktiniumin valmistajat ovat laboratorioita, eivät teollisuusyrityksiä. Tuotanto riittää kokeiluihin, muttei laajaan hoitoon. Ydinenergiayhtiöt tarjoavat ratkaisua. Yhdysvalloissa ydintekniikkayhtiö TerraPower, ydinjätekäsittelijä Isotek ja Oak Ridgen laboratorio ovat sopineet ydinjätteen käytöstä aktiniumin lähteenä. Isotek erottaa toriumin jätteestä ja Terra Power erottaa toriumista aktiniumia. Yhdysvaltojen viranomaiset ovat vapauttaneet käyttöön niin sanottua perintöjätettä, joka on peräisin varhaisesta ydinase- ja ydin­energiateollisuudesta. Jätteen määrä on valtiosalaisuus. Terra Powerin mukaan sitä riittää 200 000–600 000 lääkeannokseen vuodessa. Joensuun mukaan isotooppihoitoja on hyödynnetty vähemmän kuin voitaisiin. – Olen seurannut alfahoidon tuloksia vajaat kaksi vuotta. Alustavat tulokset ovat lupaavia. Uskon, että näyttö alkaa olla vakuuttavaa. Suomella ei ole syytä jäädä kehityksen ulkopuolelle, sanoo Kemppainen. Joensuu valottaa varovaisuuden historiallista taustaa. Luustoon levinneen eturauhassyövän hoidossa käytettiin 1980-luvulla alkuaine samariumin isotooppia, joka on beetasäteilijä. Sitten tuli takapakkia, kun havaittiin, että haitat ovat toisinaan hyötyjä suurempia. Beetasäteet tunkeutuvat syvälle ja voivat vaurioittaa luuydintä. Myöhemmin 1990-luvulla havaittiin, että isotooppihoito puree kipuun. Potilaan elämänlaatua voitiin parantaa. Seuraavaksi norjalaiset ja ruotsalaiset tutkijat oivalsivat, että alfasäteilyä lähettävä radiumin isotooppi tehostaa kivun hoitoa. Alfasäteet eivät vaurioita luuydintä. Yllättäen tutkijat havaitsivat, että hoidetut miehet myös elivät pitempään. Seuraava radiolääke oli betasäteilijä lutetium, joka on aktiniumin tavoin yhä kokeilussa. Ne miehet, jotka reagoivat niin sanottuun psma-positiiviseen hoitoon, voivat saada apua lutetiumin säteilystä. Psma on eräs vasta-aine, jonka esiintymisestä riippuu lutetiumhoidon teho. Kantaja­lääkeaine vie säteilevän isotoopin syöpäsoluun. – Lutetiumin isotoopilla on hoidettu maailmassa tuhansia miehiä, Suomessakin satoja, Docratesissa ja Husissa. Jopa yli 90-vuotialla miehillä hoito on vaikuttanut ilman haittoja, kertoo Joensuu. Lutetium vaikuttaa pitkään kaikissa syöpäpesäkkeissä, muttei paranna täysin. Tosin kokeellisena hoitona sitä on Joensuun mukaan annettu yleensä todennäköisesti liian myöhään. – Kokeelliseen hoitoon turvaudutaan tavallisesti silloin, kun syöpä on mutatoitunut ja kehittänyt vastustuskyvyn kaikkia muita hoitoja kohtaan. Säännöstä poiketen meillä muutama mies on saanut lutetiumhoitoa alkuvaiheessa. Hoitovasteet ovat olleet käsittämättömän hyviä, kertoo Joensuu. Toive päästä levinneestäkin syövästä kokonaan eroon on lähempänä toteutumista. Se vaatii kaikkien hoitokeinojen käyttöä. Siksi lutetiumin rinnalle tuodaan nyt aktiniumia. Eturauhassyöpää on hoidettu aktiniumillakin tavallisesti sen jälkeen, kun hormoni- ja kemoterapiahoidot ovat menettäneet tehonsa eikä lutetiumilla ole saatu riittävää vastetta. Pretoriassa hoitoa poikkeuksellisesti kokeiltiin potilailla, jotka kieltäytyivät kemoterapiasta ja saivat alfahoitoa jo aikaisemmassa vaiheessa. Tulokset ovat olleet hyviä. Ne viittaavat taas siihen, että hoito isotoopilla kannattaa aloittaa syövän varhaisessa vaiheessa, jo ennen kemoterapiaa. Tutkittavaa alfahoidossa riittää yhä. – Vielä ei tiedetä mekanismeja, jotka ennustavat hyvää yksilön hoitoa, eikä sitä, missä hoidon vaiheissa isotooppihoidoilla saataisiin paras pitkän ajan hyöty, sanoo Kemppainen. Vaikka täysin parantavaa hoitoa ei löydettäisi, syöpä voi hoidolla muuttua tappavasta krooniseksi sairaudeksi, joka ei lyhennä elinikää. Eturauhassyövän saaminen hallintaan merkitsee suurempaa edistystä kuin ehkä tajutaan. Alle 65-vuotiaiden miesten joukossa eturauhasen syöpä on yleisin syöpäsairaus. – Eturauhassyöpää pidetään yhä usein virheellisesti vanhojen eläkeläismiesten tautina. Todellisuudessa meillä on jopa alle 50-vuotiaita potilaita. Se voi tulla muuten terveelle 60-vuotiaalle miehelle. Ilman syöpää hänellä olisi 20–30 elinvuotta jäljellä, Joensuu sanoo.