Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Urheilu Näköislehti Lukemisto Kulttuuri Porilaine Pori Jazz

”Suomalaisen robotin kotipaikka on Pori” – Lue tästä, mitä Satakunnan Kansa kirjoitti Rosenlewin robotista vuonna 1974

Robotiikka ja automaatio ovat tällä hetkellä yksi Satakunnan vahvuuksista muuttuvassa maailmassa. Mutta osattiin sitä ennenkin. Tämä Satakunnan Kansan juttu julkaistiin alunperin 23.11.1974, ja se kertoo Suomen ensimmäisen robotin kehittelystä Porin Rosenlewillä. Jutun kuvissa demonstroidaan robotin taitoja laittamalla se nostamaan huopakynä. Kuvatekstissä kuitenkin muistutetaan, että ”vahva koura jaksaa tarttua huopakynää satoja kertoja painavampiin esineisiin.” Suomalaisen robotin kehittäjät ahertaneet toista vuotta Porissa ”Ajatus koneihmisestä, ihmistyön korvaavasta laitteesta, on vuosikymmenet kiehtonut ihmismieltä. Robotista puhui ensimmäisen kerran tsekkiläinen kirjailija. Karel Capek, mutta todellisuuspohjan ovat kuvitelmille antaneet hänen jälkeensä monet tekniikan miehet. Suunnittelijoiden piirustuspöydältä robotti on siirtymässä ihmisen palvelijaksi käytännössä. Maailmassa on käytössä jo useita erilaisiin tehtäviin suunniteltuja robotteja, ja ensimmäisen kotimaassa suunnitellun robotin prototyypin on määrä valmistua ensi keväänä. Suomalaisen robotin kotipaikka on Pori, jossa Oy W. Rosenlew Ab:n uuden työkalutehtaan yhteydessä toimiva kolmen miehen työryhmä ahertaa jo toista vuotta robottiprojektin parissa. –Työ on pitkäjänteistä. Käytännön hyötyä - suuria kauppoja ja tilauksia- ei saavuteta nopeasti, mutta arvokkaita tietoja saamme sen sijaan kehittelyn kestäessä sitäkin enemmän, sanoo työkalutehtaan johtaja, diplomi-insinööri Kauko Ketola . Kahdella jalalla kulkevat ja ulkonäöltään ihmistä muistuttavat robotit viihtyvät yhä vielä kernaammin mielikuvituksessa ja kirjojen lehdillä kuin arkitodellisuudessa. Inhimillisiä piirteitä ei toki puutu Porissa kehitteillä olevalta robotiltakaan. Robotin olennainen osa on nimittäin ihmiskättä muistuttava laite, joka voi tehdä mm. tarttuvia liikkeitä. Ohjelmoitavuus tärkeä ominaisuus Robotin ja pitkälle automatisoidun koneen välille on usein vaikeata vetää rajaa. Projektin suunnitteluryhmään kuuluva diplomi-insinööri Antti Soini korostaa ohjelmoitavuuden merkitystä arviointiperusteena. Pitkällekin kehitetyn koneen rajoituksena on, että se pystyy toimimaan vain yhdellä tietyllä lavalla. Teollisuusrobotti voidaan sen sijaan ohjelmoida toimimaan halutulla tavalla. Robotti pystyy esimerkiksi maalaamaan liukuhihnalla ohi meneviä puutarhakärryjä. Tuotteen vaihtuessa toiseksi voidaan robotti helposti ohjelmoida tekemään uutta maalaustehtävää. Tehtävät yhä vaativammiksi Tekniikka kehittyy nopeasti, ja niin tietokoneet kuin robotitkin joutuvat kokemaan toinen toistaan seuraavia sukupolven vaihdoksia. Robottien kehitys seuraakin varsin tiiviisti tietokonetekniikan kehittymistä. Jo nyt puhutaan toisen vaiheen roboteista, ja tulevaisuudessa saatetaan päästä aistiviin, kolmannen sukupolven robotteihin. Oy W. Rosenlew Ab:n suunnitteluryhmä, johon diplomi-insinööri Antti Soinin lisäksi kuuluvat insinöörit Matti Lammi ja Matti Hartta , on saanut valmiiksi ensimmäisen vaiheen prototyypin, jolla on mm. testattu ohjausjärjestelmää. Varsinaista taloudellista hyötyä ei kokeilurobotista ole suunnittelijoiden kertoman mukaan saatu, arvokasta tietoa tosin sitäkin enemmän. Toisen polven robotista on jo valmiina pienoismalli, ja rakenneosien suunnittelu on parhaillaan meneillään. Kaikki osat valmistetaan yhtiön työkalutehtaalla Porissa. Robotin prototyypin arvioidaan valmistuvan ensi keväänä, ja myyntikuntoon yhtiö aikoo saada robottinsa vuonna 1976. Robotti tekee ikävät työt Rosenlewin metalliteollisuusryhmän johtaja Jaakko Koskinen korostaa, että robotti on kaikesta "viisaudestaan" huolimatta kone, joka ei voi korvata kaikkea ihmistyötä. Sen sijaan robotti voi vapauttaa ihmisen monista ikävistä ja hankalissa oloissa tehtävistä töistä. Erityisesti maissa, joissa on työvoimapula, robotin käyttöön otolla on suuri merkitys. Robotti pystyy työskentelemään ihmisille ikävissä työoloissa väsymättä, tarkasti ja nopeasti. Robotti ei ole altis epäterveellisille kaasuille, se jaksaa ponnistella ahtaissa ja kuumissakin paikoissa sekä yksitoikkoisissa töissä. Tulevaisuudessa robotti saattaa muuttaa moniakin töitä, joita nykyisin tehdään mm. liukuhihnojen ääressä. Liukuhihnat katoavat ehkä kokonaan robottien tehdessä eri osavaiheita ja koottavan tuotteen siirtyessä vaihe vaiheelta robotilta toiselle. Asiakas ostaa asennetun robotin Robottien myyntiä vaikeuttaa diplomi-insinööri Kauko Ketolan kertoman mukaan erityisesti se, ettei tähän asti ole otettu riittävästi huomioon robotin asennusmahdollisuuksia teollisuuslaitoksia suunniteltaessa. Robotti sinänsä ei ole myyntikelpoinen, vaan se on myytävä asiakkaalle valmiiksi asennettuna. Pitkälle kehitettyjen robottien myyntihinnaksi arvioidaan 150.000 markkaa. Robotin installointi, asentaminen, maksaa — käytöstä riippuen — jopa yhtä paljon kuin itse laite. Robotit myydään paikalleen asennettuina, ja yhteistyö asiakkaan kanssa onkin tärkeää kauppaa tehtäessä. Robotteja voidaan suunnitella käyttötarkoituksesta riippuen hyvinkin erilaisia. Rosenlew pyrkii tuotekehittelyssään kattamaan vain yhden alueen. Tavoitteena on rakentaa ohjausjärjestelmältään kehittynyt ja muuntelukelpoinen robotti. Robotit tehdään räätälintyönä, ja Rosenlewinkin kehittämässä robotissa voidaan ottaa asiakkaan toivomukset erittäin pitkälle huomioon. Jos asiakkaan tarpeisiin riittää robotti, jonka "käsi" liikkuu esimerkiksi eteen- ja taaksepäin, ostajan ei tarvitse hankkia laitetta, joka pystyy tekemään muunkin suuntaisia liikkeitä. Robotin rakenne mahdollistaa kuitenkin, että liikesuuntien määrää voidaan myöhemmin lisätä. Robottien käyttö yleistyy hitaasti Johtaja Jaakko Koskinen arvioi, ettei robottien määrä maassamme ainakaan lähivuosina nouse kovinkaan suureksi. Suomessa on nyt käytössä yhden käden sormin laskettava määrä robotteja, mutta mm. Ruotsissa robotteja on jo satoja. Teollisuusrobottien määrä on maailmassa parin viime vuoden aikana kaksinkertaistunut, ja robottien kokonaismääräksi arvioidaan nyt viitisen tuhatta. Kehitys heijastuu tietysti Suomeenkin, joskin hitaampana kuin suurissa teollisuusmaissa. Teollisuudellemme robottien valmistuksessa avautuviin mahdollisuuksiin suhtautuvat porilaiset suunnittelijat varovaisesti. Rosenlew on ainoana yrityksenä ottanut robotit tuotevalikoimaansa. -Vaikka uusia yrittäjiä myöhemmin ilmaantuisikin. Suomi tuskin nousee kovinkaan suureksi robottien valmistajaksi maailmassa, sanoo johtaja Koskinen. Rosenlew kehittää robottiaan yhdessä kotimaisen elektroniikkayrityksen kanssa. Robotti tehdään kuitenkin kaikkine osineen Rosenlewin työkalutehtaalla, ja ulkopuolista apua tarvitaan vain ohjausjärjestelmää rakennettaessa. Nopeaan kaupalliseen menestykseen eivät robotin tekijät perusta suunnitelmiaan. Johtaja Koskinen korostaakin, että tärkein anti tähän mennessä on ollut uusien asioiden oppiminen kehitystyön edistyessä. Kiitoksen suunnittelijat antavat erityisesti Sitralle, jolta on saatu arvokasta taloudellista apua. Etusivun vinkki: Robotti ihmisen avuksi Robotin tarkka ja varma koura korvaa tulevaisuudessa ihmiskäden vaarallisissa, raskaissa ja vaikeissa työvaiheissa. Työvoimapula ja monet työsuojeluun liittyvät seikat ovat jouduttaneet kehitystä, ja robotit ovat astumassa ihmisen palvelijoiksi. Matka ihmistä kiehtoneista kuvitelmista todellisuuteen on lyhyt. Suurissa teollisuusmaissa on jo käytössä kymmeniä robotteja, ja ensi keväänä valmistuu Porissa ensimmäinen pitkälle kehitetyn suomalaisen robotin prototyyppi. Suomalaisen robotin kotipaikka on Oy W. Rosenlew Ab :n työkalutehdas, jonka suojissa on laitetta runsaan vuoden ajan suunnitellut kolmen insinöörin työryhmä. Ensimmäisestä kokeilurobotista on jo siirrytty toisen vaiheen robottiin, jonka pienoismallia esittelee työkalutehtaan johtaja, diplomi-insinööri Kauko Ketola. Diplomi-insinööri Antti Soinin kädessä on luonnos, jossa robotin lisäksi on laitteeseen kuuluva ohjauslaatikko ja hydraulikoneisto.”