Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Urheilu Näköislehti Testit ja visat Lukemisto Porilaine Kulttuuri

Jos laittas suvisukat jalkaa ja jättäis m-sana käytö vähemmäl

Tänä kevvään mää ole jostaki syyst kiinnittäny huamioo ihmiste tunnelmii. Harvakseltas ole lukenu tekstaripalstoi, nettikommenttei ja yleist keskustelluu, onha takan vilkas vaalikevät. Se tarkottaa sitä, et kaikil o valtavasti miälipitteit ja kaikki o oikees. Omast miälestäs. Jotenki tuntuu, et ilmapiiri olis kiristyny ja omist funteerauksist piretää kiini kuuntelemati muit näkökulmii ja mahrollisesti jopa faktoi. O tuntunu äärimäise pahalt seurat keskustelui, oli itte asia sit oikee hyvä taik oikee paha. Ilmapiiri o tullu semmoseks, et jos joku tekkee jottai hyvvää, se ei tunnu riittävä, vaa jollekki toisellekki tarvis ol se sama hyvä. Taik jos jolleki ehrottaa jottai hyvvää, tarttis se sisällö soppii kaikil vavvast vaarii ja käveleväst makkaavaa. Se o must mahroton yhtälö. Ei ikänäs kaikki asiat sovi kaikil, ei käy kaikil, eikä kiinnost kaikkii. Eikä sillail tartte ollakkaa. Jos yks saa yht hyvää, toine saa jottai toist hyvvää. Melko paljo o myäski asenteest kiini. Oli hiano uutine, et kaupunki tarjoilee mukuloil suviaikaa ruakaa. Eiko sihe heti joku kommentoinu, et vanhuksil ja. Ihmise aivotoiminnal kiitollisuure ajattelemine tekis paljo parempaa, ko ainaine kitinä. Onpa hianoo, et mukulat saa sapuskaa kaupunki pualest, jos muute sitä olis kovi nirkosesti! Kui hyvästäki uutisest tarttee kaivaa se kelju näkökulma esil? Ei sitruunaa tartte koko aikaa suupiäles pittää. Mul yks kampraati kerra sano, et olenko huamannu kui paljo sanomise sisältöö muuttaa se, et lauseest jättää poijjes mutta-sana. En ollu. Mutta o toisinas niinko matto jalkai al, varsinki sillo ko se vetästää poijjes. Funteerakkaas tätä: Kyl sul o hiano toristus, mut matikka o vähä huano. Taik: Kyl sul o hiano toristus, vaik matikka onki vähä huano. Eiks siin ol vissi ero? Ensimäine lyä maihi ja toine nostaa pystöö. Voisko tätä lempeet suviaikaa käyttää oma miäle kouluttamissee? Suurin hyäty siit olis omal pääkopal. Vaik se lällylt kuulostaaki, positiiviste asjoitte funteeraamine ja suustas ulos päästämine o aivoil ko koneöljy. Se sivelee ja hivelee ja helppaa ommaa olotillaa kummasti. Mää oivalsi itte tänä kevvään, et kaikist asjoist ei ol pakko ol mittää miält. Ja sen voi sannoo ääneeski. Jos joku asja ei kosket minnuu lainkaa taik en tiär asjast tarpeeks, mu ei ol pakko sannoo siit yhtikäs mittää. Toine juttu oliski, jos niist joutus päättämää. Jos tänä suven laittas suvisukat jalkaa ja väkisi kääntäs ärsyttävvii asjoit pikkuse paremmaks. Vaikkei muut ko jättäs se m-sana käytö vähemmäl. Vois syksyl ottaa sit hyväkuntoset ja hyvätoimiset aivot naulast ja ruvet käyttämää niit uurel taval. Ei siit haittaa ol, jos kaveril tullee hyvä olo se tähre, et itte o mukavampi tyyppi. Lempeet mittumaarii, vaik keli oliski hiuka jölsä!