Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Koronavirus Live Urheilu Ajanviete Näköislehti Kulttuuri Porilaine Tähtijutut

Kokonaisloudia, breikdaunia ja dissaamista –mikä on, kun ei Suomen kieli kelpaa?

Helsingin Sanomat (6.9.) arvioi englannin vaikutusta näin: Helsingissä on ravintoloita, joissa saa palvelua vain englanniksi, yliopistossa työskentelee professoreita ja maisteriopiskelijoita, joilta ei edes odoteta paikallisen kielen osaamista. Näin ei toimita Ruotsissa ja Virossa Ranskasta puhumattakaan. Tutkimuksia julkaistaan englanniksi. Kieliprofessori Janne Saarikivi puhuu biovallasta. Englanti on päämme sisällä, mitä amerikkalainen viihdeteollisuus ja somekieli avittavat. HS muistutti, että äidinkieli on osa ihmisen identiteettiä ja itseymmärrystä. Biovalta toimii mm. siten, että ruotsalaisia ja saksalaisia ynnä muita erisnimiä äännetään "englanniksi". Hiljattain Yle-radiouutiset teki ruotsalaisrosvo Richard Granholmista "Ritshardin", Suomen Amnesty-pomo on "Fränk" Johansson, arkkipiispa oli "Zon" Viksktröm, Kim "Zong-il" oli diktaattori ja Novak "Zokovic" on tennistähti. Itse olen ajoittain "zurnalisti". Vieraat sanat usein kertovat hienostelusta ja oman "oppineisuuden" korostamisesta sekä kansalaisten syrjimisestä. Esimerkiksi politiikan asiantuntija Mika Aaltola kirjoitti (I-S 22.2.) "influencereista". Miksei vaikuttajista? Markus Leikolan ohjelmassa kysyttiin, ovatko "reagenssit" (esimerkiksi eristysaine) kunnossa. Vierasperäisiä sanoja toki on muun muassa Kielitoimiston sanakirjassa, mutta hyvin voitaisiin puhua vaikkapa laajentumisesta tai voimistumisesta kuin "eskaloitumisesta". Sovell(ut)us on nykysuomeksi "aplikaatio". "Arrogantti" ei aina ole oikeassa paikassa (kopea tai röyhkeä). Nykyään asioita tapahtuu Suomen "kontekstissa". Pelkkä Suomi piisaisi. Eräs "debatisti" onnistui vasta kolmannella yrityksellä kakistamaan valmiiksi sanan "kontekstuaalinen". Psykologi Ilona Rauhala puhui "kokonaisloudista" ja "breikdaunista", ihmisten "deletoimisesta" ja "dissaamisesta". Omasta kielestä kohta vain sidesanat kelpaavat. Mediaesitys on - ainakin kulttuuriohjelmassa - "mediapresentaatio". I-S:n otsikko valisti: "Road trip Viroon on helppo ja halpa", mutta miksi englantia? Vantaan apulaiskaupunginjohtaja vaati koronan vuoksi lentokentälle lisää "intelligenssiä", siis sivistyneistöäkö? Eero Heinäluoma vakuutti, että Brysselissä oltiin "strictejä". Baltian ihmisketjun symboliikka "resonoi" (värähtelee) ympäri maailmaa, ja "disruptiossa" (häiriössä) yrityksen on sopeuduttava. Tv-lehti mainosti "true crime -sarjaa". Dei-kanavalla on "Ex-Criminals". Jääkiekkoilija sanoi kropan olevan "mintissä"? Urheilukielessä mellastavat "buustit, muudit, levellit, respektit, limitit, skoutit ja targetit". "Dystopiaa" tai "dystooppista" ei hevin sanakirjoista löydy, mutta se koristi otsikkoakin ("Puheessa vauvakadosta dystooppisia sävyjä"). Jotakin kauhua se kuvaa. Sinättely tarkoittaa, että englanti on luikerrellut kielemme rakenteisiinkin. Kun englannissa passivin tekijä on "you", se käännetään yksioikoisesti "sinä-passiiviksi". Kansanedustaja Aki Lindén ei sanonut: "Tehdäkseen hyvää on pakko olla mukana", vaan "tehdäksesi hyvää sun on pakko olla mukana". Mutta sinättely on lipsunut jopa siihen, että "mä" onkin "sä" - tai päinvastoin. Pakinoitsija Bisquit kirjoitti "ruumiistairtautumisen kokemuksesta", jolloin itsestä kerrotaan kuin ulkopuolisena. Entinen ministeri ja eduskunnan puhemies Paula Risikko kuvaili omaa elämäänsä: "Sä perehdyit siihen, että sä oot sen takana. Kun sä sait koulutettua ammattihenkilön ..." Menestynyt sopraano kertoi melko sekavasti, että "opin nuotit, kun sä ryhdyit sitä ammatikses tekemään". Kirjailija Miia Kankimäki: "Mä käyn jazzkonserteissa, ja siellä sä saat joitakin ajatuksia." Kirjoittaja on SK:n entinen päätoimittaja