Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Koronavirus Live Urheilu Ajanviete Näköislehti Kulttuuri Porilaine Tähtijutut

"Ihmiset olivat samanlaisia säätäjiä kuin mekin, tekivät typeryyksiä ja tappelivat" – Mia Meri hyppäsi ohjelmointialalta muinaiseen Egyptiin

Egyptologi Mia Meri on innoissaan. Hän arvelee, että muinaisen Egyptin tiedon jumala Thoth on kuullut häntä. Vuorokauden sisällä alkuvuonna 2019 hänet pyydettiin sekä mukaan suunnittelemaan Amos Rex -museon Egypti-näyttelyä että kirjoittamaan kirja faraonisesta Egyptistä. – Amos Rex oli suorastaan jumalallinen väliintulo. Näyttelyn kuraattori Katariina Timonen pyysi minut mukaan. Helsingissä perjantaina avautunut näyttely on kaksoisnäyttely Tallinnan Kumu-museon Egypti-näyttelyn kanssa. Merin kirja julkistettiin näyttelyiden avajaispäivänä. Egyptologeille työtilaisuudet Suomessa ovat harvinaista herkkua. Meri pystyy nimeämään itsensä lisäksi kaksi ihmistä, jotka saavat palkkaa egyptologin työstä. "Muinaiset egyptiläiset olivat samanlaisia säätäjiä kuin mekin" Helsingissä kasvanut Meri sekosi muinaisesta Egyptistä jo lapsena. – Minusta tuntuu, että olen suunnilleen syntynyt hieroglyfit suussa. Hän löysi pullapuotia pitävän tätinsä Valittujen Palojen kirjoista muumiokuvia ja luuli, että kaikista ihmisistä tulee kuollessaan muumioita. Muumioinnin jumalasta Anubiksesta tuli hänen mielikuvitusolentonsa, jolle hän jutteli perheen automatkoilla. – Tätini seinällä on minun 11-vuotiaana veneessä ilman mallia maalaama Anubis muumioimassa arkussa olevaa vainajaa, Kleopatra VII ja Ramses II . Meri puhuu 3 500 vuotta sitten eläneistä egyptiläisistä kuin tuttavistaan tähän tapaan. – Kuningatar Nefertitin anoppi Tiye oli tiukka täti, jolle en todellakaan rupeaisi aukomaan. Hänen mukaansa muinaisesta Egyptistä ajatellaan usein, että se on vain jotain pyhää ja täynnä salaista tietoa. – On siellä sitäkin, hienoja pyramideja ja kultaa. Ihmiset olivat silti samanlaisia säätäjiä kuin mekin, tekivät typeryyksiä ja tappelivat keskenään. "Sinuhe egyptiläiseen kannattaa suhtautua kaunokirjallisuutena, ei faktana" Uusi valtakunta ja erityisesti sen 18. dynastia on muinaisen Egyptin ajanjaksoista se, johon Mika Waltarin Sinuhe egyptiläinen perustuu. Se on myös Merin suosikkiajanjakso. – Tuolta aikakaudelta tunnetaan herkullisia yksityiskohtia. Se on oikeastaan sellainen "Kauniit ja muumiot" koko touhu. Sukupuista huomaa, että koko suku on vuorollaan ollut kuninkaina. Ihmisten yleisin kysymys Merille on, pitävätkö Sinuhe egyptiläisen tiedot paikkansa. Merin mukaan Sinuheen kannattaa suhtautua kuin mihin tahansa historialliseen kaunokirjallisuuteen eli puhtaana fiktiona. – Egyptologille Sinuhe on kuitenkin loistava työkalu, kun haluan puhua amarnakaudesta, jolloin farao Akhenaton tuli valtaan. Vaikka Sinuhe ei ole historiallisesti aivan oikeaoppinen, jengi tietää heti mistä ajanjaksosta puhutaan. Meri veikkaa, että Waltari on saanut innoituksen Sinuheen keskimmäisen valtakunnan tarinoista, joissa on tarina Sinuhe-nimisestä virkamiehestä. Vahvat naiset Waltarin kirjassa ovat totta. Farao Akhenatonin tasa-arvoisesta ideologiasta Waltari oli väärässä. – Tasa-arvoa ei ollut. Muinaisen Egyptin taiteessa esimerkiksi ihmisten välinen hierarkia kuvataan kokoeroilla. Valtaapitävät on kuvattu suurina ja alamaiset pieninä selkä kumarassa kulkemassa. Loitsussa toivotaan, että manalassa ei joudu syömään ulostetta Kirjansa Merion rakentanut vastaamalla yleisimpiin kysymyksiin, kuten miten pyramidit on rakennettu. Hän on halunnut tehdä kirjasta viihdyttävän tietopaketin. Kirjassa muun muassa kerrotaan, että egyptiläisillä oli loitsuja, joilla he turvasivat vainajille turvallisen matkan tuonpuoleisessa. Eräässä loitsussa toivotaan, että vainaja ei joudu syömään ulostetta manalassa. Toive perustuu siihen, että manalassa kaikki oli nurin päin verrattuna maanpäälliseen. Koska maan päällä ihmiset söivät ruokaa ja ulostivat, oli loogista ajatella, että manalan peilikuvamaailmassa ihmiset saattoivat syödä ulostetta. Meri kirjoittaa myös pyhistä muumioiduista eläimistä. Kalaa pidettiin pyhänä muun muassa sen takia, että yhden kalalajin uskottiin syöneen manalan jumalan Osiriksen peniksen. Onni onnettomuudessa Osiriksen sisarukset Neftys ja Isis saivat taiottua Osirikselle tekopeniksen, ja niin Isis saatiin raskaaksi. Meri selventää kirjassaan, että sisarusten välinen avioliitto oli Egyptissä käytössä vain mytologisella tasolla ja erityisesti Osiriksen ja Isiksen parisuhdetta arvostettiin. Kolme muinaista kieltä hallussa Meri osaa lukea hieroglyfeja ja hieraattista kirjoitusta, ja hän hallitsee kolmea eri muinaisen Egyptin kieltä: pyramidien ajan eli vanhan valtakunnan, klassisen eli keskimmäisen valtakunnan ja uuden valtakunnan kieliä. Sanat ovat muinaisen Egyptin olemassaoloajan, noin 3 000 vuotta, säilyneet aika lailla ennallaan. – On uskomattoman etuoikeutettua, että yli 5 000 vuotta sitten on elänyt ihminen ja voin lukea hänen ajatuksiaan. Alkuperäiskielen hallitseminen on tärkeää, koska käännöksissä on virheitä. – Kun tehdään kovaa tiedettä, pitää nähdä alkuperäislähde eli esimerkiksi Egyptissä seinä, johon teksti on kirjoitettu. Ennen kuin Meri alkoi opiskella egyptologiaa, hän valmistui tietokoneohjelmoijaksi. Hän oli vuosia töissä muun muassa Tieto Enatorilla. – Kuulostaa ehkä ylimieliseltä, mutta tietokoneohjelmointi oli liian helppoa. Tietokone tekee täsmälleen sen, minkä ohjelmoit sen tekemään. On paljon mielenkiintoisempaa lukea muinaisen Egyptin tekstejä, joista kukaan ei ole samaa mieltä. Meri teki opinnäytteen Luxorin vanhoista haudoista Meri nostaa Amos Rexin noin 400 näyttelyesineestä kaksi suosikkiaan. – Polvistuva farao Amenhotep II on minulle henkilökohtaisesti tärkeä. Tein aikanaan pro graduni Amenhotep II:n ja Seti I:n haudoista. Amenhotep II:n haudassa on samanlainen tyyli, jota itse piirrän, eli mustavalkoisia mustepiirroksia, joissa väriä on vähän. Seti I:n hauta taas on suurin ja kaunein hauta Luxorin Kuninkaiden laaksossa. Näyttelyn upeimpana esineenä Meri pitää leijonajumalatar Sekhmetin patsasta. – Se on kulkutautien ja tuhon, mutta myös paranemisvoiman jumalatar. Eli kuvaava tähän aikaan. Viime viikolla löydettiin 2 500 vuotta vanhoja hauta-arkkuja Nykyihmisille tunnetuin faarao voi olla lapsena faraoksi tullut ja murhatuksi epäilty Tutankhamon , jonka hauta-aarteet ovat upeita. Merin mukaan murha ei tosin ole todennäköinen. – Kuningashautoja ei ole tarkoitettu kenenkään nähtäviksi. Kaikki uskomattoman kauniit taideteokset on tehty haudattua kuningasta varten. Siinä alkaa toimia taika, ikiliikkuja, joka pitää kuningasta hengissä maailman ääriin asti. Nykypolvet ovat vastoin alkuperäistä ajatusta päässeet näkemään upeat taideteokset. Tämän vuoden alussa tehtiin hautalöytö Tutankhamonin haudan vierestä ja viime viikolla löydettiin Sakkarassa 59 hyvin säilynyttä 2 500 vuotta vanhaa hauta-arkkua. Egyptin nykyinen asutus on rakennettu vanhan päälle, ja paljon muinaisen Egyptin aarteita on löytämättä. Esimerkiksi farao Ramses II:n rakennuttaman pääkaupungin Pi-Ramessen tarkka sijainti on vielä löytämättä. Egyptin loisto -näyttely on samanaikaisesti Amos Rex -museossa Helsingissä ja Kumu-taidemuseossa Tallinnassa. Kumun näyttelykeskittyy taiteeseen ja kieleen ja Amos Rexissä on teemoina mm. arkielämä, uskonto, muumiointi ja muinainen Egypti valtiona. Näyttelyt täydentävät toisiaan. Kaksiosainen näyttely on esillä 21.3.2021 saakka. Se kertoo pääosin faraonisesta ajasta 3000 vuoden ajanjaksolta vuosilta 3000–30 ennen ajanlaskumme alkua. Näyttely pohjautuu Italian Torinossa toimivan Museo Egizion kokoelmaan, joka on yksi tärkeimmistä muinaisen Egyptin taiteen ja kulttuurin kokoelmista Egyptin ulkopuolella. Esineitä on myös Kansallismuseosta ja Suomen egyptologiselta seuralta. 400 esinettä näytteillä. Vanhin esine on yli 6 000 vuotta vanha kalan muotoinen väripaletti. Uusin esine on bysanttiselta kaudelta, noin 500 vuotta jälkeen ajanlaskun alun, jolloin vielä käytettiin koptin kieltä. Egyptologi Mia Meri Samaan aikaankun näyttely avattiin, julkaistiin egyptologi Mia Merin kirja Egypti – Kala sarkofagissa & muita mysteereitä. Kirjan on kustantanut Suomalaisen kirjallisuuden seura. Meri on valmistunut maisteriksi Helsingin yliopistosta. Egyptologiaa ei ole nykyisin itsenäisenä oppiaineena Suomessa, vaan se on osa Muinaisen Lähi-idän tutkimus -opintokokonaisuutta. Etsii parhaillaan jatko-opiskelupaikkaa jostain Euroopan yliopistosta. Suomen egyptologisen seuran hallituksen jäsen. Kannustaa ihmisiä lukemaan muinaisen Egyptin rakkausrunoja. Kun Meri kävi koronatestissä, hän ajatteli, että samalla tavalla nenän kautta otettiin pois muinaisten egyptiläisten aivot ennen muumiointia.