Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Koronavirus Ajanviete Tähtijutut Näköislehti Kulttuuri Porilaine Urheilu Live

Valmiuslakia aikanaan säätänyt ex-ministeri Juha Korkeaoja rauhoittelee: ”Sitä pitää soveltaa säästeliäästi”

Entinen ministeri ja kansanedustaja Juha Korkeaoja (kesk.) toppuuttelee valmiuslain käyttöönottoa. Hallitus ja eduskuntapuolueet ovat keskustelleet asiasta koronaviruksen aiheuttaman kriisin torjumiseksi. Korkeaoja oli viime vuosikymmenen taitteessa keskeisessä roolissa puolustusvaliokunnan puheenjohtajana, kun lakia säädettiin. Korkeaojan mukaan vielä sunnuntaina päivällä ei oltu esitetty sellaisia toimenpiteitä, jotka vaatisivat valmiuslain käyttöönottoa. – Minulla ei tietenkään ole yksityiskohtaisinta tietoa, mutta esimerkiksi koulujen ja päiväkotien toimintaa voi rajoittaa tartuntalain nojalla. – Valmiuslain lähtökohta on ehdottomasti se, että sitä pitää soveltaa säästeliäästi, kun muu lainsäädäntö ei enää riitä. Silloin puututaan sellaisiin perustuslaillisiin oikeuksiin kuten kokoontumiseen ja liikkumiseen, Korkeaoja sanoo. Korkeaojan mukaan valmiuslain soveltaminen voisi tulla kyseeseen esimerkiksi silloin, jos ulkona liikkumista pitäisi jotenkin sanktioida. – Onneksi suomalaiset ovat kuitenkin sellaisia, että noudattavat suosituksia aika hyvin. ”Lakiin kirjatut pakkotoimet liittyvät liikekannallepanon turvaamiseen” Koronaviruksen aiheuttamassa tilanteessa valmiuslakia voitaisiin Korkeaojan mukaan soveltaa siinä tilanteessa, että terveydenhuollon toimintaedellytykset sitä ehdottomasti vaativat. Tällöin kyse voisi olla työvoiman saatavuuden turvaamisesta tai huoltovarmuuden kannalta välttämättömästä säännöstelystä. Valmiuslakiin on kirjattu iso joukko talouteen ja rahalaitosten toimintaan liittyviä toimenpiteitä kuten hintojen, korkojen ja palkkojen säännöstelyä. Näistä osa saattaa Korkeaojan mukaan olla käyttökelpoisia, jos koronaviruksen taloudelle aiheuttamat tuhot kasvavat muuten ylitsepääsemättömiksi. Sellainen voisi olla elinkeinoelämän rahoituksen loppuminen ja tarpeettomien konkurssien ehkäisy. – Pääsääntöisesti nämä lakiin kirjatut pakkotoimet liittyvät liikekannallepanon turvaamiseen, mutta hallitus ja oikeusoppineet ehkä joutuvat selvittämään näiden käyttöönottoa, jos talous pysähtyy. Kuinka käy pörssiyhtiöiden yhtiökokousten? Yhtenä talouden ja koronaviruksen ristiriitatilanteena Korkeaoja mainitsee pörssiyhtiöiden yhtiökokoukset. Hän oli viime viikolla osallistunut itse Wärtsilän kokoukseen, jossa oli noin 2 000 osallistujaa. Alkavalle viikolle on suunniteltu muun muassa Fortumin yhtiökokous. Muillakin piensijoittajien suosimilla yhtiöillä kuten UPM:llä ja Nokialla on kokoukset vielä pitämättä. – Ne kuuluu osakeyhtiölain mukaan pitää ja osakkeenomistajilla on oikeus olla läsnä. Jos näitä halutaan rajoittaa, se saattaa vaatia valmiuslain soveltamista. Korkeaoja muistuttaa, että valmiuslaki ei tule voimaan koko ankaruudessaan, vaan siinä lueteltuja toimia pitää käyttää vain tarpeen mukaan. Korkeaojan mukaan valmiuslaki on aikanaan kirjoitettu ennen kaikkea sotilaallista konfliktia silmällä pitäen. Siihen kuitenkin sisällytettiin myös vaikutuksiltaan erityisen vakavaa suuronnettomuutta vastaava hyvin laajalle levinnyt vaarallinen tartuntatauti. Amerikkalainen ajatushautomo esitti tuolloin valiokunnalle yhtenä kauhuskenaariona terroristisessa tarkoituksessa levitetyn isorokon. Hän painottaa, että laki pyrittiin säätämään siten, että sitä voidaan soveltaa mahdollisimman monessa erilaisessa tilanteessa. Lakitekstiä muokattiin ja selkiytettiin useamman kerran ennen kuin se hyväksyttiin. – Kyllä se hyvin ymmärrettiin, että jos lakia joudutaan soveltamaan, niin silloin on hyvin laajamittainen kriisi. Kriisihän on tyypillisesti sellainen, että se tulee ennalta-arvaamatta.