Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Urheilu Näköislehti Lukemisto Kulttuuri Porilaine Testit ja visat

Työministeri Harakan ensitoimet työllisyyden parantamiseksi – työttömille yksilöllistä valmennusta ja palkkatukeen lisää rahaa

Tilastokeskuksen tiistaina julkaisema kesäkuun vertailukelpoinen työllisyysaste oli 72,5 prosenttia. Työllisyyden kasvu käytännössä pysähtyi kesäkuussa, kun toukokuussa kasvua oli vielä 32 000 ihmistä. Huolestuttavaa on myös se, että 44 kuukautta peräkkäin laskenut lomautusten määrä on hieman noussut touko- ja kesäkuun aikana. Hyvää tilastoluvuissa on edelleen se, että pitkäaikaistyöttömyyden lasku on huomattavan suurta kokonaismäärästä vuoden ensimmäisellä puoliskolla. – Jatkuvan talouskasvun myötätuuli ei enää vie työllisyyttä eteenpäin. Tilastot kertovat nyt sen, että helposti työllistettävät ihmiset ovat löytäneet työpaikan, työministeri Timo Harakka (sd.) sanoi työllisyyttä koskevassa tiedotustilaisuudessa. Työllisyys on maratonlaji Hallitus tavoittelee 75 prosentin työllisyysastetta ja noin 60 000 uutta työpaikkaa hallituskauden loppuun mennessä. Työministeri Harakka korostaa, että työllisyyden nosto on maratonlaji, vaikka tuloksia kellotetaan joka kuukausi. Harakan mukaan esimerkiksi hallituksen tärkeä työllisyystoimi, oppivelvollisuuden korotus, vaikuttaa hitaasti, ei käytännössä lainkaan tämän hallituskauden aikana. Yksilölliset palvelut avainsana Työvoimapalvelujen kehittäminen yksilölliseen ja valmentavaan suuntaan alkaa jo tänä syksynä. Yksilöllisiä palveluja tarvitsevat erityisesti osatyökykyiset, maahanmuuttajat, nuoret ja ikäihmiset. Harakan mukaan uraohjauksessa ja valmennuksessa on paljon tehtävää ja siihen tulee lisää käsipareja. Hallitus ohjaa yksilölliseen yhteydenpitoon ja nuorisotakuun toteuttamiseen kahdeksan miljoonaa euroa vuodessa ja työkykyohjelman toteuttamiseen 36 miljoonaa euroa vuosina 2020 - 2022. Suomi on Ruotsia merkittävästi jäljessä palkkatuen käytössä. Palkkatukirahoja jää vuosittain jopa käyttämättä. Yritykset kokevat palkkatuen käytön monimutkaiseksi ja maksatukset epävarmoiksi. Järjestöt ovat kiinnostuneita palkkatuen käytöstä, mutta järjestöjen tuen käyttöä on rajoitettu. Harakka sanoo, että hallitus lisää palkkatukirahoja 18 miljoonaa euroa ja nopeuttaa maksatusta ja yksinkertaistaa ehtoja. Järjestöiltä poistetaan rajoitukset tuen käyttöön. Aivan uutena muotona tulee mikroyrittäjien rekrytointituki, jonka pitäisi helpottaa yksinyrittäjää palkkaamaan ensimmäinen työntekijä. Kuntien kanssa on tarkoitus pilotoida uusia kumppanuusmalleja työllisyyspalveluissa sekä monistaa parhaita kuntamalleja laajempaan käyttöön. Nopea ja tehokas keino työllisyyden parantamiseksi on Harakan mukaan myös lisärahoitus yritysten tarpeisiin räätälöityyn työvoimakoulutukseen. Hallitus ohjaa työvoimakoulutukseen 14 miljoonan euron kertaerän tuleville vuosille. Kolmikantaiset neuvottelut alkavat Hallitus asetti työllisyyden edistämisen ministerityöryhmän heinäkuun alussa. Ministerityöryhmä kokoontuu ensi kertaa tämän viikon perjantaina. Työlistalla on kolmikantaisten alatyöryhmien perustaminen. Ne ideoivat lisää työllisyyden parantamiskeinoja. Ensimmäisiä ideoita työryhmiltä odotetaan elokuun aikana ja viimeistään hallituksen syyskuussa järjestettävään budjettiriiheen. Työmarkkinajärjestöt ovat jo mediassa esitelleet keinojaan. Niitä ovat olleet muun muassa perhevapaauudistus, ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastaminen ja lyhentäminen, työttömyysturvan lisäpäivien eli eläkeputken lyhentäminen ja ulkomaisen työvoiman tarveharkinnasta luopuminen. Harakan odotukset kolmikantaisesta valmistelusta ovat positiiviset. – Kaikki merkit kolmikantaisesta valmistelusta ovat positiiviset. Työmarkkinajärjestöt kantavat vastuuta työllisyydestä.