Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Urheilu Näköislehti Lukemisto Kulttuuri Porilaine Pori Jazz

Kultarannassa pääministeri Rinne ja oppositiojohtaja Halla-aho väittelivät maahanmuutosta – "Laitetaanko rautaa rajalle?"

Maahanmuutto nousi vahvasti esille Kultaranta-keskusteluissa maanantaina. Erityisesti pääministeri Antti Rinne (sd.) ja perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho kiistelivät siitä, miten Euroopassa pitäisi maahanmuuttopolitiikkaa hoitaa. – Afrikasta voi seuraavien vuosikymmenten aikana lähteä satoja miljoonia ihmisiä liikkeelle ilmastonmuutoksen ja väestönkasvun seurauksena. Jussilta kysyisin, mitä pitäisi tehdä? Laitetaanko rautaa rajalle, Rinne kysyi. Halla-aho korosti sitä, että vapaan liikkuvuuden takaavaa Schengen-järjestelmää pitäisi kehittää. – Laittoman siirtolaisuuden torjunnasta pitäisi saada peruste sisärajojen valvonnan palauttamiseen. Schengen-järjestelmää on puolustettava, mutta se ei saa olla laittoman maahanmuuton mahdollistaja. Maahanmuuton juurisyihin pitää puuttua, jotta ihmisten ei olisi pakko lähteä etsimään parempaa elämää Euroopasta. Eurooppa ei voi rakentaa Afrikkaan hyvinvointivaltioita, mutta Eurooppa voi auttaa siinä, Halla-aho pohti. Rinne korosti kehitysyhteistyön roolia siinä, että Euroopan maat auttaisivat Afrikan maita kehittymään. – Nyt on autettava Afrikkaa, jotta siellä on töitä, ruokaa ja puhdasta vettä. Afrikan unionin on oltava kumppani. Oikea ratkaisu EU:ssa ja Suomessa ei ole se, että rajat kiinni ja annetaan väestön vanhentua, Rinne puhui. Halla-aho vastasi, ettei rajoja pistettäisi täysin kiinni. – Rajavalvonta tarkoittaa, että ihmiset, joilla on ylitykseen oikeuttavat asiakirjat, pääsevät yli. Se ei tarkoita, että rajat laitetaan kiinni, Halla-aho painotti. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö kysyi puolestaan Rinteeltä, aiotaanko EU:ssa koordinoida 55 miljardin euron kehitysyhteistyövaroja, jotta rahat auttavat mahdollisimman paljon. Rinne vastasi koordinoinnin olevan tavoitteena, mutta hän ei vielä tiennyt, kuka sitä tekee. Teksti jatkuu kuvan jälkeen. Keskustelussa olivat mukana myös Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Mika Aaltola ja Helsingin Sanomien Berliinin-kirjeenvaihtaja Anna-Liina Kauhanen . Kaikki keskustelijat painottivat, että maailma on muutoksessa. – Paineita kohdistuu valtioihin suurvaltapolitiikan paluusta sekä digitalisaatiosta. Ruohonjuuritasolta paineita tulee ihmisen hyvinvoinnista, työpaikkojen riittävyydestä ja ihmisten arjesta. Ihmiset oireilevat ja hakevat uusia vastauksia. Kuka pystyy tarjoamaan vastauspaketin, Aaltola mietti. Kansallismielisten puolueiden ja liikkeiden kannatuksen nousu oli myös vahvasti keskustelussa esillä. Jussi Halla-aho painotti sitä, ettei kansallismielisiä puolueita pidä demonisoida. – Vastakkainasettelu ei ole tervettä, kun puhutaan ihmisten valitsemista päättäjistä. Demonisoimalla näitä päättäjiä demonisoidaan heidän äänestäjiään. Se ei paranna yhteiskunnan koheesiota. Tässä ei käydä hyvien ja pimeiden voimien välistä kamppailua. Ihan kuin joidenkin tavoite olisi hajottaa kaikki ympäriltään. Meillä on vain erilainen näkemys hyvästä yhteiskunnasta, Halla-aho sanoi. Kommenttipuheenvuoron saanut kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo sanoi, että kansallisvaltioiden asemaa korostava politiikkaa on nykyään väärää politiikkaa. – Meillä on globaaleja ongelmia, joissa tarvitaan vahvaa Euroopan unionia. Ilmastonmuutos ja kauppa tarvitsevat eurooppalaisia ratkaisuja. Kansallismieliset liikkeet ajavat väärää politiikkaa pyrkimällä vahvistamaan kansallisvaltioita. Heikko Eurooppa on asia, josta Suomi kärsii eniten, Orpo sanoi. Teksti jatkuu kuvan jälkeen. Kultarannassa pohdittiin myös sitä, onko EU-mailla velvollisuutta auttaa toistaan, jos jokin jäsenmaa joutuu hyökkäyksen kohteeksi. – Mitä EU:n turvallisuuteen liittyvä avunanto tarkoittaa? Mitä se voisi hybriditilanteissa tarkoittaa, Aaltola tiivisti. Keskustelussa tulkittiin Saksan liittopresidentin Frank-Walter Steinmeierin sunnuntaiset puheet siten, ettei sotilaallista apua välttämättä annettaisi Saksasta esimerkiksi Suomelle EU:n nykyisten kirjausten perusteella. Turvallisuus ja rauhan ylläpitäminen koettiin keskustelussa kuitenkin EU:ta eniten yhdistäväksi tekijäksi. – Myös Iso-Britannia haluaa olla turvallisuusyhteistyössä jatkossakin mukana. En usko, että Brexit muuttaa tätä tilannetta, Rinne puhui. Maanantaina Kultarannassa käydään myös julkisuudelta suljettuja työryhmäkeskusteluja otsikoilla "Kolme suurta ja Suomi", "Sisäinen turvallisuus" sekä "Kestävä taloudellinen hyvinvointi". Maanantain päätöskeskustelussa aiheena on "Politiikan murros ja kestääkö demokratia sen". Keskustelemassa ovat ministeri Seppo Kääriäinen , professori Anu Kantola , Suomen Atlantti-Seuran puheenjohtaja Liisa Jaakonsaari ja Helsingin Sanomien ulkomaantoimittaja Heikki Aittokoski .