Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Koronavirus Live Urheilu Ajanviete Näköislehti Kulttuuri Porilaine Tähtijutut

Väestö ei katoakaan Satakunnasta – Koronan takia täältä ei muutettu pois yhtä innokkaasti kun aiemmin, ja maahanmuuttajat käänsivät muuttoluvut plussalle

Vielä ei ole syytä juhlaan, mutta toiveikkuuteen kyllä. Näin voisi tiivistää viimeisimpien väestölukujen sanoman Satakunnalle. Maakunta on vuoden 2020 ensimmäisen puolen vuoden ennakkotilastojen perusteella saanut vuodenvaihteen jälkeen 125 uutta asukasta muuttoliikkeen ansiosta. – Se on hyvä viesti, että kun katsotaan muuttoliikettä, olemme tilanteessa, että Satakuntaan on muuttanut enemmän ihmisiä kuin täältä on muuttanut muualle, Aro-Heinilä sanoo. Pitkään pakkasen puolella olleen luvun kääntävät voitolle ulkomaalaiset. Heitä muutti maakuntaan 379 kappaletta, kun taas satakuntalaisia muutti ulkomaille vain 113 kappaletta. Plussalle jäätiin 266 henkilön verran. Jos katsotaan pelkästään suomalaisten liikkeitä, Satakunta oli edelleen tappiolla. Täältä muutti muihin maakuntiin 4 183 ihmistä, kun taas tänne kotinsa perusti 4 042 henkeä. Miinusta tuli siis 141 henkilöä. Satakuntaliiton aluekehitysasiantuntija Saku Vähäsantanen muistuttaa, että tuokaan luku ei ole huono suoritus, kun puhutaan tuhansista muuttajista: – Saldo on aika pieni suhteessa siihen, kuinka paljon ihmiset muuttavat. Vaikka täältä lähtee väkeä pois, melkein saman verran tulee tilalle muualta Suomesta. Maakunnan väestö ei kuitenkaan kokonaisuutena lisääntynyt. Lukuja rumentaa syntyvyys, tai oikeastaan sen ja kuolleisuuden suhde. Uusissakin luvuissa kuolleita on lähes kaksi kertaa niin paljon kuin syntyneitä, eli tässä suhteessa väestönkasvussa ollaan reippaasti miinuksella edelleen. Eikä siihen ole helpotusta näkyvissä vielä pitkään aikaan. – Jos oltaisiin oikein tasapainossa, näidenkin lukujen pitäisi olla lähellä toisiaan, Aro Heinilä sanoo. Koronaviruksella vaikutusta Nettomuutossa plussalle pääseminen siivitti Satakunnan nousuun myös väestömuutostilastossa. Kun viime vuonna sijoitus oli 19 maakunnan joukossa toisiksi viimeinen, tänä vuonna se paistattelee tilaston keskivaiheilla, sijalla kahdeksan. – Olemme ohittaneet monta maakuntaa sillä, että kehitys on ollut meillä positiivista, eikä se johdu siitä, että muilla olisi mennyt vielä surkeammin. Väestönkehitys on ollut täällä viimeisen puolen vuoden aikana parempaa kuin pitkään aikaan, Aro-Heinilä iloitsee. Yksi syy yllättäviin lukuihin on mitä luultavimmin koronavirus. Se on vaikuttanut lyhyellä aikavälillä paljon monen ihmisen elämään ja luultavasti vähentänyt halua muuttaa pois Satakunnasta. Pandemiatilanteessa tiheästi asuttu kaupunki ei ole kovin houkutteleva asuinpaikka. Sen totesivat keväällä myös kaupunkilaiset itse, kun moni järjesti itsensä väljemmille vesille siirtymällä etätöihin mökille. Kun taloudessa on nousukausi, väestö näyttää keskittyvän kasvukeskuksiin ja niiden taajamiin. Mutta kun talous hiljenee, väestökehitys tasoittuu. Näin sanovat Euroopan ja Suomen tasolla tehdyt tutkimukset. – Silloin annetaan arvoa väljyydelle ja arjen varmalle hoitamiselle, jotka ovat meidän vahvuuksiamme ihan ilmankin koronaa, Aro-Heinilä sanoo. Hän näkee, että hyvään tulokseen on muitakin syitä. Esimerkiksi ammattikorkeaan on saatu hyvin aloituspaikkoja, ja osaamistaan voi kehittää omassa maakunnassa. – Meillä on myös edelleen varsin hyvä työllisyystilanne. Se oli ennen koronaa parempi kuin kymmeneen vuoteen suhteessa työvoiman määrään. Kouluttautumisen ja työllistymisen mahdollisuus omassa maakunnassa vaikuttavat taustalla. Maakunnalla on siis vielä toivoa? – Kyllä! Meillä on kaikki edellytykset olla menestyvä alue, kun vain itse teemme töitä sen eteen, maakuntajohtaja sanoo. Houkuttelevuutta parantaa se, että elinkeinorakenne ja koulutustarjonta ovat monipuolisia ja ajassa kiinni. – Meillä on niin hyvä sijainti tässä maassa, ja vahva perusinfra, jonka varaan voidaan rakentaa. Täällä on kulttuuri, että on totuttu tekemään asioita. Ei jätetä asioita toisten hoidettavaksi, vaan ne hoidetaan itse. Vähäsantanen muistuttaa silti, että ennusteet ovat aina vain ennusteita. Puolen vuoden hyvistä luvuista ei voi vetää valtavia johtopäätöksiä, sillä trendin pysyvyydestä ei ole tietoa. Numeroita ei myöskään voi sokeasti tuijottaa, vaan olennaista on, mitä ne pitävät sisällään. Esimerkiksi Tampere juhlii usein muuttovoittokaupunkina, kun parikymppiset nuoret muuttavat sinne opiskelemaan. Mutta valmistuttuaan moni muuttaa pois töihin ja maksamaan veroja muualle. Eli kuntataloudelle muuttovoitto onkin tappio. Vanhaan normaaliin ei matkustamisessa palata Koronan aiheuttama mullistus on tarkoittanut myös Satakunnassa digiloikkaa. Sen vaikutukset tulevaisuuteen jäävät nähtäväksi, mutta Aro-Heinilä uskoo, että entiseen ei ole paluuta. – Olemme yli kolmen tunnin päässä pääkaupunkiseudulta. Mitä olen elinkeinoelämän kanssa puhunut, niin kyllä tämä on tehnyt sen, että vaikka vanha normaali tulisi takaisin, emme palaa sellaiseen matkustusmäärään kuin aiemmin. Myös työn monipaikkaisuus on kiinnostava ilmiö, jota koronakevät kiihdytti, ja jolla voi olla positiivisia vaikutuksia maakuntaan, jos se jatkuu ja yleistyy. – Aika paljon on työsuhteen takia pääkaupunkiseudulle menneitä ihmisiä, jotka ovat nyt kesän aikana tehneet töitään Satakunnasta käsin. Se on osoittautunut toimivaksi. Tämä on meille yksi mahdollisuus, Aro-Heinilä sanoo. Kausiasuminen kiinnostaa myös tutkijoita. Saku Vähäsantanen sanoo, että tutkimuksissakin Satakunta on menestynyt aika hyvin, vaikka ne ovatkin vasta alkuvaiheessa. – Se tarkastelu antaa monista muuttotappiomaakunnista hyvin erilaisen kuvan. – Ihmiset ovat entistä enemmän muualla kuin vakituisella kotipaikkakunnallaan, ja tekevät töitä ja kuluttavat. Silläkin on oma vaikutuksensa elinvoimaan, vaikkei se tule suoraan tilastoista näkyviin.