Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Urheilu Näköislehti Testit ja visat Lukemisto Porilaine Kulttuuri

Lihavuusleikkaus on tehokkain sairaalloisen lihavuuden hoitomuoto

Haluamme korjata mielipidekirjoituksessa (SK 6.5.) esiintyneitä lihavuuskirurgiaan liittyviä asiavirheitä ja väärinkäsityksiä. Olemme kirjoittajien kanssa samaa mieltä lihavuuden hoidon resurssien lisäämistarpeesta, mutta näyttöön perustuvaan lääketieteeseen pohjautuen lihavuuskirurgian määrää Suomessa pitäisi merkittävästi lisätä. Maailmanlaajuinen lihavuusepidemia on kaksinkertaistanut lihavuuden esiintyvyyden viimeisen 30 vuoden aikana ja kasvattanut merkittävästi sairaustaakkaa. Suomalaisista aikuisista yli puolet on ylipainoisia (painoindeksi BMI yli 25), viidesosa on lihavia (BMI yli 30) ja vaikeasta tai sairaalloisesta lihavuudesta (BMI yli 35) kärsii miehistä 5 prosenttia ja naisista 7 prosenttia. Vaikean tai sairaalloisen lihavuuden ainoa osoitetusti tehokas hoito on lihavuuskirurgia, johon liittyy sekä merkittävä ja pitkäaikainen painonlasku että konservatiivista hoitoa tehokkaampi vaikutus lihavuuden liitännäissairauksien paranemiseen tai lievittymiseen. Lihavuuskirurgialla ei hoideta globaalia lihavuusepidemiaa, mutta oikein valituille potilaille lihavuuskirurgia on sairaalloisen lihavuuden erittäin hyvä ja tehokas hoito. Näiden potilaiden kohdalla usein se on ainoa todellinen hoitovaihtoehto, joka on myös kansantaloudellisesti arvioituna kannattavaa. Lihavuusleikkaus sopii useimmille potilaille, jotka ovat koettaneet konservatiivista hoitoa saavuttamatta pysyvää painonlaskua ja joilla leikkausriski ei ole merkittävästi suurentunut. Lihavuusleikkauksen ja vähintäänkin leikkausarvion pitäisi olla kaikkien vaikeasti tai sairaalloisesti lihavien potilaiden saatavilla. Lihavuuteen liittyvää metabolista oireyhtymää, diabetesta, dyslipidemiaa, rasvamaksaa ja verenpainetautia, sairastavat potilaat hyötyvät todennäköisesti sairastuvuuden ja kokonaiskuolleisuuden kannalta leikkauksesta eniten. Vaikean ja sairaalloisen lihavuuden taustalla on useita vielä myös tunnistamattomia biologisia tekijöitä. Kyseessä on sairaus, joka vaikuttaa useiden elinten toimintaan. Lihavuus ja ylensyöminen vaikuttavat monella tavalla kielteisesti myös aivoihin, esimerkiksi mielihyvää ja nautintoa säätelevien välittäjäaineiden alenemana. Se puolestaan vaikuttaa lisääntyneeseen ruokahaluun ja madaltuneeseen mielialaan. Toisin kuin mielipidekirjoituksessa esitettiin, lihavuusleikkaus ei hoida ainoastaan oiretta, vaan lihavuuskirurgialla voidaan myös korjata lihavuuden jo aiheuttamia muutoksia eri elimissä, kuten aivojen rakenteellisia ja toiminnallisia muutoksia. Siten se edistää myös aivojen terveyttä sekä ihmisen toimintakykyä pitkälle tulevaisuuteen. Suomen nykyinen lihavuusleikkausten määrä, joka on noin tuhat per vuosi, suhteutettuna väestöön on Länsi-Euroopan matalimpia. Verrattuna muihin Pohjoismaihin (leikkaukset/100 000 asukasta), Suomi on listan viimeisenä. Suomen leikkaustarve on noin 2000 vuosittaista leikkausta, eivätkä Suomessa kaikki lihavuuskirurgiasta hyötyvät potilaat valitettavasti pääse lihavuuskirurgiseen leikkausarvioon. Olemme aktiivisesti kehittäneet lihavuuskirurgian hoitopolkua Satasairaalassa. Pyrimme lisäämään lihavuuden hoidon alueellista koulutusta sekä tietoisuutta lihavuuskirurgian vaikuttavuudesta, jotta nykyistä suurempi osa lihavuuskirurgiaan soveltuvista potilaista pääsisi hoitoarvioon ja hoitoon. Paulina Salminen kirurgian professori, ylilääkäri, Satasairaala ja Turun yliopisto Juhani Santavirta kirurgian ylilääkäri, Satasairaala Eeva-Liisa Sävelä kirurgian osastonylilääkäri, Satasairaala