Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Koronavirus Live Urheilu Ajanviete Näköislehti Kulttuuri Porilaine Tähtijutut

Kasvava pohjanvedenotto rasittaa Köyliönjärveä – Natura-selvitys: Kuninkaanmännyn Veden pumppaamo lisää järven fosforipitoisuutta

Neljän kunnan vesilaitosten ja -yhtiön hakema pohjavedenotto Koomankankaan–Ilmijärven alueelta vähentää virtauksia erityisesti Köyliönjärven tappioksi. Myös Säkylänharjun vedenotto on pois pohjavesivirtaamista Köyliönjärveen. Osana vedenottoluvan valmistelu- ja käsittelyprosessia on valmistunut Kuninkaanmännyn Vesi Oy:n teettämä Köyliönjärven Natura-suojelualueiden vaikutusarvio. Ristolan tuntumaan Ilmijärven lähelle kaavailtu pumppaamo ei yksin merkittävästi vaikuta, mutta lisää osaltaan Köyliönjärven ravinne- ja rehevöitymisongelmaa. Vedenottoyhtiön suunnitelma pohjanvedenotosta on jakanut mielipiteitä ja herättänyt vastustusta pohjavesille ja järviluonnolle ennakoitujen kielteisten vaikutusten vuoksi. Etelä-Suomen aluehallintovirasto on kuuluttanut Natura-arvioinnin julkisesti kommentoitavaksi ja mielipiteitä otetaan vastaan 22. kesäkuuta saakka. Kuninkaanmännyn Vesi Oy:n osakkaina ovat Eura, Laitila, Rauma ja Kokemäen Vesihuolto Oy, jotka ovat hakeneet vedenottolupaa vuonna 2017. Suunnitelmana on pumpata niiden verkostoon 3 000 kuutiometriä vuorokaudessa kuukausikeskiarvona. Koomankangas-Ilmiinjärven alueella on ennestään kolme vedenottamoa, joista on lupa ottaa yhteensä 3 500 kuutiometriä vuorokaudessa. Lupahakemuksessa esitetyn Varsinais-Suomen ely-keskuksen arvion mukaan alueella muodostuu pohjavettä noin 8 000 kuutiometriä vuorokaudessa. Hakemuksen ja voimassa olevien lupien yhteismäärä lähestyy siis arvioitua pohjavedentuottoa. Kuninkaanmännyn vedenoton lisäys on merkittävä Köyliönjärven vaikutusalueella, sillä esimerkiksi Yttilän ottamon vuorokautinen vedenotto on 1900 kuutiometriä. Säkylänharjun-Virttaankaankaan alueella Säkylän kolmen ottamon (Kiviharju, Porsaanharju, Klopinmonttu) vedenotto on yhteensä 7 500 kuutiometriä. Tämän arvioidaan vähentävän virtaamaa Köyliönjärveen 420 kuutiometriä vuorokaudessa. Köyliönjärven Natura-alueista enin osa on järvenselkää, mutta suojelualueita on osoitettu myös kasviston ja linnuston varjelemiseksi. Natura-arvioinnin laatinut filosofian maisteri, diplomi-insinööri Ulla-Maija Liski on päätynyt laskelmaan, että suunniteltu uusi vedenottamo pienentää tulovirtaamaa Köyliönjärveen enimmillään 3,1 prosenttia ja sen seurauksena järviveden keskimääräinen fosforipitoisuus kasvaa laskennallisesti enimmillään noin neljä prosenttia. Liskin selvityksen mukaan suunniteltu vedenotto vähentää purkautuvan pohjaveden määrää harjua ympäröiville suoalueille, Ilmiinjärven purkuojaan ja Köyliönjärveen laskevaan Mustaojaan. Säkylänharjun-Virttaankankaan ja Koomankangas-Ilmiinjärven pohjavesialueiden jo toiminnassa olevat ja suunnitellut ottamot vähentäisivät Köyliönjärveen purkautuvaa pohjaveden määrää enimmillään yhteensä 5 350 kuutiometriä vuorokaudessa. Laskennallinen vaikutus järven vesitaseeseen on noin viisi prosenttia ja keskimääräinen laskennallinen fosforipitoisuus kasvaisi alle seitsemän prosenttia. Kokonaisarviona on, ettei vedenotto ja sen lisäys merkittävästi vaikuta Köyliönjärven jo ennalta korkeaan rehevyystasoon, eikä heikennä Natura-alueen luonnonarvoja. Fosfori on merkittävin rehevöitymisen ja leväkasvun aiheuttaja, ja se on merkittävin Köyliönjärven ongelma. Kuormituksen merkittävin aiheuttaja on peltoviljely, jonka osuus fosforikuormituksesta oli 65 prosenttia vuonna 2018. Pelloilta ja metsistä tulevan luonnonhuuhtouman osuudeksi on arvioitu 15 prosenttia ulkoisesta fosforikuormituksesta. Selvityksessä varoitellaan lisäksi järven ulkoisen ja sisäisen kuormituksen sekä ilmastonmuutoksen kasvavasta yhteisriskistä rehevöitymiselle. Pohjavesivirtaamien väheneminen on yksi lisätekijä. Putket Euraan ja Kokemäelle suunnitteilla Vaikka vedenottamon vesilupakäsittely on edelleen kesken Etelä-Suomen aluehallintovirastossa, on Kuninkaanmännyn Vesi Oy suunnittelemassa vesihankkeen seuraavaa vaihetta. Toimitusjohtaja Markus Hautala kertoo yhtiön rakentavan runkovesilinjat Kokemäen Vesi Oy:n verkkoon ja Euran kunnan vesilaitoksen verkkoon. Putkiverkostoa tarvitaan varsinaista vedenottoa varten, mikäli lupa lopulta tulee, ja suunniteltua uutta, kaksiosaista koepumppausta varten. Verkosto palvelee myös varavesijärjestelmänä osakaskuntien välillä. Hautala kertoo, että kaksivuotisella koepumppauksella haetaan varmennettua ja läpinäkyvää tietoa pohjaveden riittävyydestä. Ensimmäisenä vuotena pumpattaisiin 1000 kuutiometriä vuorokaudessa ja toisena vuotena lupahakemuksen mukainen 3 000 kuutiometriä vuorokaudessa. Runkovesiverkoston rakentamisen ideana on johtaa pumpattu vesi alueen ulkopuolelle lähiympäristön sijaan. Näin pohjavedenoton vaikutuksista saadaan paremmin todellisuutta vastaava kuva.