Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Urheilu Näköislehti Lukemisto Kulttuuri Porilaine Pori Jazz

Asiantuntija luottaa seksitautien testeihin virheellisistä klamydiatuloksista huolimatta – "Testaaminen on kaiken A ja O"

Virheellisiä testituloksia on havaittu Helsingin ja Uudenmaan, Päijät-Hämeen, Satakunnan sekä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirien laboratorioissa sekä yksityisissä laboratorioissa. Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen erikoistutkija ja sairaalamikrobiologi Salla Kiiskinen pitää Suomessa tehtäviä seksitautitestejä yleisesti hyvin luotettavina. – Suomessa kliiniset laboratoriot ja mikrobiologinen diagnostiikka toimivat hyvin. Koska mikrobiologinen diagnostiikka on toimiluvallista, tiedetään missä ja miten tutkimuksia tehdään, Kiiskinen sanoo. Tällä hetkellä ei ole tiedossa, mistä virheelliset testitulokset johtuvat. Laboratoriot, yliopistotutkijat, testivalmistajat sekä viranomaiset selvittävät asiaa yhteistyössä. Syy ongelmaan halutaan selvittää. – Testien luotettavuudesta puhuttaessa puhutaan herkkyydestä eli kuinka hyvin testi löytää halutun mikrobin näytteestä. Testin tarkkuudesta puhuttaessa puhutaan varmuudesta, jolla positiivisen vastauksen voidaan olettaa olevan oikea, Kiiskinen sanoo. Jos näyte on otettu väärään aikaan tai väärästä paikasta, näytteessä ei ole tutkittavaa mikrobia. Hyvin pian mahdollisen tartunnan jälkeen tehty testi ei välttämättä anna oikeaa tulosta ja testi joudutaan myöhemmin sopivan ajan kuluttua uusimaan. Klamydiatartunta näkyy testeissä usein vasta viikon­ – kahden kuluttua. Oireilevilta henkilöiltä testi pitää ottaa heti, mutta oireettomalla henkilöllä liian nopeasti testattuna se ei välttämättä näy. Näytelaatu vaikuttaa testituloksen luotettavuuteen. Klamydia on bakteeritartunta, bakteerikannoissa tapahtuu ajan myötä muutoksia, jotka voivat vaikuttaa niiden näkyvyyteen testeissä. – Bakteereissa geneettiset muutokset ovat yleensä yksittäisten kohtien mutaatioita tai isompien geneettisten palojen poistumisia tai tulemisia, kertoo Turun yliopistollisen keskussairaalan kliinisen mikrobiologian ylilääkäri Antti Hakanen . – Diagnostiset testit pyritään kohdentamaan geeneihin, jotka ovat samat läpi koko bakteerimaailman eli kohtiin, jotka eivät helposti muutu, Hakanen sanoo. Virheelliset testitulokset ovat harvinaisia Kiiskisen mukaan yleisesti käytössä olevat testausmenetelmät ovat tällä hetkellä hyvin luotettavia. – Luotettavuus riippuu paljon myös potilaasta otetusta näytteestä, hän sanoo. Klamydianäyte voidaan ottaa virtsaputkesta, kohdunkaulasta, peräsuolesta, silmän sidekalvolta tai nielusta. Klamydiatestin voi tehdä myös virtsanäytteestä. Virtsanäytettä suositaan koska se on helppo ottaa myös kotioloissa. – Sairaanhoitopiirien tiedotteissa todetaan, että tällä hetkellä laboratorioissa käydään läpi vanhoja tuloksia, ja ihmisiä voidaan kutsua uuteen testaukseen ja tiedottaa jatkotoimenpiteistä, Kiiskinen sanoo. Kiiskinen muistuttaa, että klamydiatestejä tehdään vuosittain yli 280 000, ja positiivisia tuloksia todetaan lähes 15 000. Virheellisten tulosten osuus kaikista testeistä on noin puoli prosenttia. – Mikään testi ei ole sataprosenttisen varma. Noin sata virheellistä testiä on prosentuaalisesti hyvin pieni osuus, mutta tietenkin kyse on sadasta ihmisestä, joten asiaan suhtaudutaan vakavasti, Kiiskinen sanoo, Hakanen kertoo, että testi ei tarkoita pelkkä tuloksen lukemista koneella, vaan tuloksia analysoidaan jatkuvasti. – Me emme vain käytä koneita, vaan arvioimme mitä niillä tehdään ja millaisia tuloksia saadaan. Olemme vertailleet tuloksia toisen koneen antamiin tuloksiin ja havainneet puutteen, minkä jälkeen lähdimme selvittämään asiaa, Hakanen kertoo. Hakanen kertoo, että testituloksia on selvitetty kaikkien Suomessa saman valmistajan laitteistoa käyttävien laboratorioiden ja valmistajan kanssa eikä laitteissa ole havaittu toiminnallisia häiriöitä. – Tämä voisi viitata siihen, että kiertävissä kannoissa on tapahtunut muutoksia, Hakanen sanoo. Seksitaudit voi testata ilmaiseksi julkisella puolella Kiiskisen mukaan tartuntatauteihin suhtaudutaan Suomessa yleisesti hyvin vakavasti, ja hän pitää Suomessa tehtäviä seksitautitestejä luotettavina. Seksitautien testaaminen ja hoito julkisen terveydenhuollon piirissä on maksutonta. – Tartuntataudit ovat tauteja, jotka on tärkeää tunnistaa ja hoitaa yleisen hyvinvoinnin ja turvallisuuden kannalta. Esimerkiksi HIV:n osalta testaus on hyvin järeää. THL:n antaman suosituksen mukaan ensimmäinen positiivinen näyte pitäisi tutkia kahdella eri menetelmällä. Molempien tulosten ollessa positiivisia, pitäisi ottaa vielä toinen näyte kolmannella menetelmällä tutkittavaksi, että diagnoosi voidaan vahvistaa, Kiiskinen kertoo. Tarttuviin tauteihin liittyvät tutkimukset ovat Suomessa luvanvaraista toimintaa. Lupa haetaan aluehallintovirastolta, joka pyytä THL:lta lausunnon siitä, onko laboratoriolla riittävät edellytykset tehdä tutkimuksia. Lupa myönnetään hakemusten perusteella kolmeksi vuodeksi kerrallaan, minkä lisäksi laboratorioihin tehdään myös satunnaistarkastuksia. – Yhtenä luvan myöntämisen ehtona on, että kaikkiin tutkimuksiin sisältyy sisäinen ja ulkoinen laadun tarkkailu. Laitteilla ajetaan joka päivä sisäiset kontrollit, joilla varmistetaan, että laite toimii kuten pitää. Vähintään neljä kertaa vuodessa laboratoriot tutkivat riippumattoman ulkopuolisen tahon lähettämiä sokkonäytteitä, joista täytyy antaa vastaukset samoin kuten potilasnäytteistä. Yleisesti ottaen laboratorioissa tutkimusten laatuun suhtaudutaan vakavasti ja testien toimintaa tarkkaillaan jatkuvasti.