Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Koronavirus Ajanviete Tähtijutut Näköislehti Kulttuuri Porilaine Urheilu Live

Koronaviruksen testaus laajenee Suomessa ja pikatestauskin on tulossa – Eläkkeellä olevia hoitajia ei ole hälytetty töihin ainakaan vielä

Suomessa ollaan laajentamassa koronaviruksen testausmahdollisuuksia, sosiaali- ja terveysministeriön ylijohtaja Päivi Sillanaukee kertoo Lännen Median haastattelussa. Nyt testausta on yliopistosairaaloissa ainakin Tampereen yliopistosairaalassa, Turun yliopistosairaalassa ja Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa (THL). – Tätä kapasiteettia on mahdollista laajentaa, jos on tarvetta. Nyt on pystytty kaikki epäilyt testaamaan, eli tähän mennessä testaus on ollut riittävää, Sillanaukee huomauttaa. Myös pikatestit koronaviruksen määrittelemiseksi ovat tulossa Suomeen, mutta testit ovat vasta luvitusprosesseissa. – Heti kun luvitus saadaan eteenpäin, päästään testauskapasiteettia laajentamaan vieläkin laajemmalle. On kuitenkin todella tärkeää, että pikatestien laadusta pidetään huolta ja että ne voivat määrittää taudin mahdollisimman luotettavasti. Sillanaukee ei lähde arvioimaan, milloin pikatestit saadaan Suomeen. – Aikataulusta ei pysty tässä vaiheessa sanomaan vielä mitään, mutta toivottavasti mahdollisimman nopeasti. Tällä hetkellä ministeriö on varautunut testauskapasiteetin kasvattamiseen esimerkiksi siinä tapauksessa, että koronavirus leviäisi hoitolaitoksissa. – Nyt etukäteen mietimme, että hoitohenkilökunnalle on varmasti olemassa nopeasti testausta. Jos hoitohenkilökunta alkaa sairastua, niin on tiedettävä heti, onko kyseessä koronavirus vai ei. Näin voidaan estää mahdollisia tartuntoja hoitolaitoksissa. Ministeriössä onkin pohdittu, että koronavirukselta suojaamista ja viestintää kannattaa kohdentaa nyt erityisesti ympärivuorokautisiin hoivakoteihin. – Riskiryhmänä ovat yli 80- ja yli 85-vuotiaat ikäihmiset. Myös muita ympärivuorokautisessa hoidossa olevia, kuten vammaisia ja mielenterveyspotilaita on tärkeä suojata. Sillanaukeen mukaan riskiryhmän määritys perustuu kansainvälisiin tutkimuksiin. Hän korostaa, että kun taudista nyt tiedetään enemmän, näyttää siltä, että taudin vakavan version saavat tai siihen kuolevat ovat nimenomaan ikäihmisiä. Koronavirus näyttääkin olevan ärhäkämpi iäkkäille, jotka saavat viruksesta helposti keuhkokuumeen. Näytteenottoon on olemassa omat prosessinsa, ja näyte lähetetään tutkittavaksi.​ Ympärivuorokautisissa hoivakodeissa on menossa infektiokausi. Esimerkiksi rs-virusta ja influenssaa on liikkeellä. – Hoivakodeissa on ihan normaali käytäntö, että hygieniaa pidetään yllä erityisesti tartuntatautien aikaan. Nyt meidän tehtävänä ministeriössä ja THL:ssä on tukea niitä, joilla on vastuu hoidosta. Yhteistyötä kentän kanssa on menossa koko ajan. – Kunnat ja sairaanhoitopiirit ovat vastuussa hoidon tasosta alueillaan. Ministeriö ohjeistaa muun muassa pandemian suunnitelmien päivittämisen osalta. Hyvin tärkeää on Sillanaukeen mukaan nyt se, että hoitohenkilökunta ei tule sairaana töihin. Tiistaina Päivi Sillanaukee tapaa yksityisten hoivakotien edustajia ja selvittää, mikä tilanne niissä on koronaan varautumisessa. Eläkkeellä olevia hoitajia ei ole hälytetty töihin koronaviruksen vuoksi, ylijohtaja Päivi Sillanaukee toteaa. – Meillä ei ole sellaista tiedossa. Ainakaan vielä ei ole tullut tällaista tilannetta, kun terveyspalveluissa ei ole koronaa hoidettu paljon. Suomessa on vasta muutama ihminen ollut sairaalahoidossa koronan vuoksi. Eläkkeellä olevia sairaanhoitajia ei ole hälytetty töihin Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä, HUS:n viestinnästä kerrottiin maanantaina. Italiassa eläköityneitä lääkäreitä on alettu kutsua takaisin töihin, kertoi Helsingin Sanomat 7.3. Sillanaukeen mukaan Suomessa ei ole harkittu valmiuslain käyttämistä koronaviruksen vuoksi. Valmiuslain mukaan 18–68-vuotiaat koulutuksen saaneet ovat velvollisia tekemään välttämätöntä työtä terveydenhuollossa. Määräys voidaan antaa korkeintaan kahdeksi viikoksi kerrallaan. – Suomessa pitäisi olla epidemia tai tilanne, että terveyspalvelut ovat kovasti ylikuormitettuja tai että henkilökuntaa on todella paljon sairastunut. Ensin on monia keinoja järjestellä palveluja, muun muassa ajaa alas ajanvarauksellista toimintaa. Vuonna 2007 tuhannet hoitajat uhkasivat joukkoirtisanoutumisella. Valmiuslakia ei tarvinnut ottaa silloin käyttöön. Eduskuntaan oltiin kuitenkin viemässä lakia potilasturvallisuuden varmistamisesta terveydenhuollon työtaistelun aikana. Se olisi merkinnyt työvelvoitetta. – Lakia valmisteltiin, mutta sitä ei ollut tarve viedä eteenpäin, kun työriita raukesi.