Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Urheilu Näköislehti Lukemisto Kulttuuri Porilaine

Sveitsin naiset menevät perjantaina lakkoon tasa-arvon puolesta, mutta ilotalo lupaa pitää ovensa auki tavalliseen tapaan

Vuonna 1971 uutiset säväyttivät kertomalla, että Sveitsin naiset saivat vasta tuolloin äänioikeuden valtiollisissa vaaleissa. Sveitsin naisia myöhemmin Euroopassa vaaliuurnille pääsivät vain naiset pikkuisessa naapurimaassa Liechtensteinissa vuonna 1984. Perjantaina sveitsiläisnaiset menevät lakkoon – taas. Edellisen kerran noin kolmesta ja puolesta miljoonasta sveitsittärestä puoli miljoonaa lakkoili vuonna 1991. Sveitsiläiset naiset lakkoilevat, koska he ansaitsevat keskimäärin yli 17 prosenttia vähemmän kuin miehet. Kun verrataan samasta työstä saatavaa palkkaa, naisille maksetaan miltei kahdeksan prosenttia miehiä vähemmän. Erityiseksi naislakon tekee se, että alppimaassa ei lakkoilla lähes koskaan. Suurin este sveitsiläisnaisten tasa-arvoisuudelle on yhteiskuntajärjestelmä, jossa oletetaan naisen hoitavan perheen lapsia päätyönään. Kouluissa ei välttämättä ole järjestetty kouluruokailua, vaan lasten odotetaan menevän ruokatunnilla kotiin, jossa äidin pitäisi odottaa soppakattilan äärellä, ja jonne myös perheen isä tulee syömään. Varsinkin pienissä kylissä noudetaan naapureidenkin lapset syömään ja kierrätetään keittiövuoroa. Sveitsiläisnaiset käyvät tämän takia usein osa-aikatöissä, mikä estää uranousun. Miesten oikeudesta osallistua lakkomarsseihin ei ole yksimielisyyttä Lakkopäiväpamautetaan käyntiin kattilakonserteilla. Naiset uivat vaaleanpunaiset kissamyssyt päässään ja marssivat kaduilla violettien julisteiden alla. Viimeisetkin naiset lähtevät töistä puoli neljään mennessä. Sen jälkeen naisten työ on ilmaista, koska heille maksetaan samasta työstä alempaa palkkaa. Kouluissa ei järjestetä naislakkopäivänä kokeita, jotta myös koululaiset pääsevät kadulle tukemaan opettajiaan, jotka ovat usein naisia. Tempauksissa haastatellaan miespoliitikkoja kysymyksillä, joilla usein piinataan naisia: "Onko komeus auttanut poliitikon urallasi?" ja "Miten olet yhdistänyt lastenhoidon ja uran?". Naislakkokeskustelussa osa naisista arvosteli lakon järjestämistä. Heidän mielestään naiset itse ovat osasyyllisiä siihen, ettei naisia ole enempää työelämässä. Työhönottotoimiston nainen sanoi, ettei pysty palkkaamaan enempää naisia vaikka haluaisi, koska tarjokkaita ei ole. Lakkojärjestelijät kiistelevät siitäkin, pitääkö miehiä päästää lakkomarsseihin, vai olisiko heidät suljettava pois, etteivät nämä ottaisi naislakossakin pomon paikkaa. "Meidän naisemme eivät lakkoile" Miehet tietysti kysyvät, kuinka totaalilakkoon naiset oikein menevät, mitenkäs tiskaus tai... Sen vuoksi geneveläinen ilotalo ilmoitti julisteessaan: "Meidän naisemme eivät lakkoile vaan palvelevat teitä perjantainakin". Perinteisimmissä kantoneissa on käynyt aviomiehen kunnialle, jos vaimo käy töissä. Kun 90-luvulla kysyin keskisuuren yrityksen johtajalta, mitä hänen vaimonsa tekee työkseen, tämä vastasi vaimon olevan osa-aikatöissä sihteerinä. "Mutta ei hänen tarvitsisi rahan takia töihin mennä", mies lisäsi kiireesti.