Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Koronavirus Live Urheilu Ajanviete Näköislehti Kulttuuri Porilaine Tähtijutut

Vuosikymmenten mittainen perinne katkesi: Puistojen risteyksen kioskikukkakaupan toiminta loppui

Puistojen risteyksen perinteikäs kukkakioski eli Nurmen Kukka on lopettanut toimintansa. Yrittäjä Ilkka Nurmi löi lapun luukulle toissa viikolla. – Vanhuus iski, hän perustelee. Nurmi kertoo harkinneensa kukkakaupan pidon lopettamista jo melko kauan. Koronavirustilanteen aiheuttama poikkeusaika löi viimeisen naulan arkkuun. Nurmen Kukan avasivat Ilkka Nurmen vanhemmat Matti ja Kyllikki Nurmi 1961. Ilkka Nurmi itse opiskeli nuorena kaupallista alaa ja työskenteli verotarkastajana Helsingissä, mutta palasi 1980-luvun lopulla synnyinkaupunkiinsa ja ryhtyi jatkamaan vanhempiensa perustaman yrityksen pitoa. Ei Ilkka Nurmi vieläkään välttämättä aio heittäytyä vapaaherraksi. Nyt menee kuitenkin vielä aikaa kukkakaupan toiminnan lopettamiseen liittyviin töihin. Taakse on nyt siis jäämässä lähes 60 vuotta porilaista kukkakaupan historiaa. – Tällaista on elämän kiertokulku, Ilkka Nurmi toteaa. Uskollisilta asiakkailta Nurmi ei ole ehtinyt vielä saada juuri palautetta, sillä korona-aika on sulkenut ihmiset koteihinsa. Myöskään kioskirakennuksen tulevaisuudesta Nurmella ei ole tietoa, sillä rakennus on kaupungin omistuksessa. Vaikka Nurmen pariskunta rupesi pitämään kukkakauppaa puistojen risteyksessä 1961, kioski ja siinä oleva kukkakauppa olivat olemassa jo ennen kuin Nurmet ottivat sen hoitoonsa. Puistonkulman kukkakioski suunniteltiin Pori kaupungin rakennusviraston arkkitehtiosastolla vuonna 1952 ja se valmistui vuonna 1954. Suunnittelusta vastasi ilmeisesti kaupunginarkkitehti Olaf Küttner . Myös tätä ennen kyseisessä paikassa oli ollut pieni rakennelma. Nykyisessä kioskirakennuksessa huomiota kiinnittää betoninen lippa, joka ulottuu selkeästi mosaiikkibetonisen myyntitiskin ylle. Tiski oli tunnettu takavuosina nuorison istuskelupaikkana. Kioskirakennusta on laajennettu itään 1980-luvun alussa. Satakunnan museon inventointiraportin mukaan kioski on oman aikansa arkkitehtuurin laadukas ja tunnistettava edustaja, jonka ominaispiirteet ovat säilyneet. Muutokset on toteutettu alkuperäistä arkkitehtuuria kunnioittaen. Rakennus on historiallisesti, rakennushistoriallisesti, kaupunkikuvallisesti ja säilyneisyydeltään arvokas. Se kuuluu kaupungin rakennusviraston omiin 1950-luvun suunnittelukohteisiin kauppatorin kioskirakennuksen ja linja-autoaseman tavoin. 1950-luvun arjen arkkitehtuuria edustava rakennus on materiaaleiltaan ja aukotukseltaan hyvin säilynyt. Se on ruutukaavakeskustan kioskirakennuksista vanhin. Kaupungilla ei ole vielä ajatuksia kioskin kohtalosta. – Tieto kukkakaupan toiminnan lopettamisesta on minulle uusi, sanoo kiinteistöpalvelupäällikkö Oili Heino . – Kioskirakennus on kyllä tietääkseni melko huonossa kunnossa. Satakunnan museon rakennustutkija Liisa Nummelin harmittelee puolestaan kukkakaupan toiminnan loppumista. – Kohde ei ole suojeltu. Merkittävä ja hieno rakennus se on joka tapauksessa. Se kuuluu aikakautensa tyylikkäisiin kioskirakennuksiin, joista on eri puolilla Suomea viime vuosina suojeltu ja otettu myös uuteen käyttöön, Nummelin sanoo toivoen, että myös tälle rakennukselle löytyisi tulevaisuudessa käyttöä. "Kohde ei ole suojeltu. Merkittävä ja hieno rakennus se on joka tapauksessa. Rakennustutkija Liisa Nummelin