Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Koronavirus Live Urheilu Ajanviete Näköislehti Kulttuuri Porilaine Tähtijutut

Pelasta pörriäinen ja planeetta, kollektiivinen muutos lähtee pienestä – Jos silmäsi lepää vain tiptop-hoidetussa ympäristössä, hanki virtuaalilasit, älä puutarhaa

Millaista tulevaisuutta kohti haluamme edetä? 10 vuotta sitten kuudes sukupuuttoaalto töytäisi maailman maat hereille: ne sopivat, että luonnon monimuotoisuuden häviäminen on pysäytettävä. Toimenpiteille oli aikaa tähän vuoteen asti. Lajien häviäminen on kuitenkin vain nopeutunut, niin maailmalla kuin meillä Suomessakin. Sama jatkuvasti lisääntyvä tehokkuuden vaatimus, joka ajaa osan ihmisistä auttamattomasti ulos työelämästä, johtaa luonnossa vähintään yhtä rankkaan lopputulokseen. Tehomaatalous ja tehometsätalous tuovat kyllä leivän pöytään tehokkaasti tänä vuonna, mutta entä kymmenen vuoden kuluttua? Entä sadan? Peltomaan elävä pintakerros hupenee jatkuvasti nykyisillä käytännöillä. Pölyttäjät saattavat kadota, jokin tuholaislaji saattaa runsastua räjähdysmäisesti. Mitä jää, kun odottamattomat murrokset kaatavat monokulttuurit? Ei laiteta kaikkia munia samaan koriin, vaan autetaan luontoa pitämään kaikki lajit vielä pelissä mukana – koko uskomaton verkosto mielettömiä geenivariaatioita. Suomalaisia hyönteisiä ja muitakin lajeja uhkaa eniten juuri tehotuotanto pelloilla ja metsissä. Perinteiset maatalousmaisemat katoavat, eikä lahopuuta ole tarpeeksi. Mitä sitten on tehtävissä? Paikoin perinnebiotooppeja voidaan elvyttää esimerkiksi laidunnuksen avulla, niittyjä, avo-ojia ja pientareita arvostamalla. Kaikille käyttökelpoisia ohjeita pörriäisten pelastamiseen löytyy otsikolla "Älä ole tehokas": Jätä ruoho leikkaamatta, ainakin joistain kohdista ainakin joksikin aikaa. Älä käytä puutarhassa torjunta-aineita tai keinolannoitteita. Anna ympäristöön jäädä särmää: risukasoja, haravoimattomia lehtiä, villejä kasveja, lahoavia kantoja ja vanhoja puita. Jos silmäsi lepää vain tiptop-hoidetussa ympäristössä, hanki virtuaalilasit, älä puutarhaa. Vältä turhaa kulutusta, suosi suomalaista luomua. YK on nimennyt tämän vuoden luonnon supervuodeksi. Uusissa neuvotteluissa pyritään saamaan 30 prosenttia koko maapallosta suojelluksi seuraavan kymmenen vuoden aikana ja puolet vuoteen 2050 mennessä. Suomen pinta-alasta noin 15 prosenttia on nyt jonkinasteisesti suojeltu, joskin suojelu on selvästi painottunut Pohjois-Suomeen. Kuitenkin etenkin eteläsuomalaisilla metsänomistajilla on käsissään avaimet useimpien uhanalaisen lajien elämään tai kuolemaan. Voisiko osan metsästä jättää luonnolle? 15, 30 tai jopa 50 prosenttia? Pienemmillä hakkuutuloilla voi lunastaa jonkin paikallisen eliöpopulaation olemassaolon – ehkä juuri sen joukon, joka tarvitaan koko lajin selviytymiseen. Voiko yksikään uusi sohvakalusto tai lomamatka olla sitä arvokkaampi? Kaikilla ei ole metsää tai puutarhaa, mutta kaikki voivat vaikuttaa ympäristöönsä esimerkiksi toivomalla omalta kunnalta monimuotoisia viheralueita. Vastuulliset kunnat ja yhteisöt myös nostavat monimuotoisuuden keskustelunaiheeksi päätöksiä tehtäessä. Ratkaisuja ei voi tehdä vain rahan tai äänekkäimpien ihmisten painostamana, vaan virkamiesten on uskallettava antaa ääni myös luonnon hiljaisille. Ilman ruohonleikkaajia maailma selviää, ilman hyönteisiä ei. Yksittäiset ihmiset voivat tutkitusti käyttäytyä arvojensa vastaisesti: luontoa halutaan suojella, mutta arjessa tottumuksesta valittu käyttäytyminen johtaa päinvastaiseen tulokseen. Siksi tarvitaan kollektiivinen käyttäytymismuutos, jossa yhdyskuntasuunnittelulla ja julkisella keskustelulla tehdään fiksusta toiminnasta helppo valinta. Luonnon kanssa yhteistyössä syntyy jotakin uutta ja parempaa kuin luontoa vastaan kilpailemalla. Me voimme olla muutakin kuin kuluttajia – vaalijoita, rikastajia, arvostajia. Suuret murrokset lähtevät pienestä. Kirjoittaja on maatalous- ja metsätieteiden maisteri, maakuntavaltuutettu (vihr.).