Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Koronavirus Ajanviete Tähtijutut Näköislehti Kulttuuri Porilaine Urheilu Live

Nuoret eivät ole pilalla, vaan muut pihalla – Näistä asioista kannattaa ottaa oppia

Nuorten juhlaviikot ovat alkamassa. Ensin ovat penkkarit ja vanhojen tanssit, sitten sotilasvala, sitten alkavat yhteishaut. Jos itsellä on jo ennemminkin retro olo, kannattaa nuoria seurata nyt tarkkaan. He tietävät, miten vedota muihin. Kuuntelin torstaina paneelikeskustelua, jossa neljä nuorta kertoi mediankäytöstään - käytännössä siitä, mihin kaikkeen älypuhelin heidän käsissään taipuu. Yleisö oli keskimäärin vähintään kaksin- tai kolminkertaisesti vanhempaa kuin panelistit. Katsojat seurasivat kiinnostuneina nuorten puhetta ja puhkesivat helpottuneisiin aplodeihin siinä kohtaa, kun yksi nuorista kertoi parhaillaan lukevansa Seitsemää veljestä . Vihdoinkin asia, joka oli yleisölle tuttu, vaikka ei olisi itse tullutkaan lukeneeksi! Panelistien joukossa oli Joona Hellman : itsevarma ja itseironinen, viihdyttävää lounaismurretta puhuva tubettaja. Joona Hellman on julkkis. Hänen Youtube-kanavallaan on 124 000 tilaajaa , ja hänen videoistaan suosituimpia on katsottu satoja tuhansia kertoja. Hän kertoo, mitä mieltä hän on, ja muut käyttävät vapaaehtoisesti aikaansa kuunnellen häntä. Hän ei tarvitse siihen puoli yhdeksän uutisia, puoluekoneistoa tai pr-toimistoa. He eivät viitsi kumarrella kuvia. Viikon lakkopuheenvuoroista eniten huomiota eivät saaneet lakkovahdit, vaan 23-vuotiaan liimapuutehtaan linjatyöntekijän Ida Seppälän puheenvuoro Kreeta Karvalan haastattelussa (Iltalehti 29.1. ). Seppälä ei tuntunut paljon välittävän siitä, että häntä pidettiin rikkurina. Hän vain kertoi, asiallisesti ja perustellen, mitä mieltä oli lakon hyödyistä Suomen kilpailukyvylle. Niin, ja siinäpä haukutte. Ala-arvoisina pitämiään kommentteja ja tytöttelyä Seppälä ei viitsinyt alentua kommentoimaan. Riippumatta siitä, mitä mieltä itse asiasta oli, Ida Seppälä putsasi pöydän tyylillään He osaavat puhua, eivätkä pelkää tunteita. Kuulin taannoin tarinan yläkouluikäisten aavistuksen kyseenalaisista juhlista. Olin lukenut bileistä pienen uutisenkin, sillä niiden jälkipyykkiä meni poliisin selvitettäväksi. Tarinan alku kuulosti varsin tutulta. Nuoret olivat hankkineet mökin ja alkaneet sitten viettää kaveriporukalla kaikessa rauhassa riemukasta iltaa. Sitten pihaan ajoi auto, josta tuli joukko humalaisia kutsumattomia vieraita naapurikylästä. Tarinan todellinen uutinen olisi minusta ollut siinä, mitä nuori kaveriporukka teki, kun tilanne alkoi osoittaa kiristymisen merkkejä. He olivat järkeviä ja itsestäänselvän avoimia: he soittivat isilleen, ja pyysivät vanhempiaan tulemaan auttamaan. Heitä on syytä pitää silmällä, ehkä yrittää oppiakin jotakin. Vaikka tekee tuskaa myöntää, meillä on todennäköisesti paras nuoriso koskaan. Kirjoittaja on Satakunnan Kansan uutispäällikkö.