Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Live Tähtijutut Ajanviete Näköislehti Satakunta Urheilu Porilaine Kulttuuri SK Cup

"Jos hallitus valehtelee, media painaa valheet sellaisenaan" – Iranin turmaviestinnän todenperäisyydestä ei ole mitään takeita

Lähes 13 500. Niin monta valheellista tai harhaanjohtavaa väitettä Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump esitti ennen kuin kautta oli takana tuhat päivää, kertoi The Washington Post -lehden tekemä faktantarkistus. Iranin ja Yhdysvaltojen välien kiristyessä Trumpin lausunnot voivat arveluttaa. Iranin hallinnon tiedonantojen todenperäisyyttä sen sijaan ei kukaan pysty edes tarkistamaan. Iran sijoittuu tuoreimmassa lehdistönvapausindeksissä aivan häntäpäähän sijalle 170. Indeksi julkaistaan vuosittain ja siinä arvioidaan lehdistönvapauden tilaa 180 maassa. – Viimeisessä listauksessa Iran ei ainoastaan ollut kymmenen huonoimman joukossa vaan se oli myös edellisestä vuodesta tippunut kuusi pykälää, mikä tarkoittaa sitä, että poliittinen kehitys parin viime vuoden aikana on ollut sanan- ja medianvapauden kannalta kielteistä, kertoo Toimittajat ilman rajoja -järjestön Suomen osaston puheenjohtaja Jarmo Mäkelä . Iran on ollut maailmanlaajuisen huomion keskipisteenä siitä saakka, kun Yhdysvaltojen ilmaisku tappoi iranilaisen kenraalin Qassim Suleimanin viime viikolla. Tällä viikolla tapahtumat saivat jatkoa. Iran iski ohjuksilla yhdysvaltalaisjoukkojen käyttämiin tukikohtiin Irakissa ja pian sen jälkeen ukrainalaiskone syöksyi maahan. Mitä turmakoneelle tapahtui, sitä on arvuuteltu onnettomuuspäivästä lähtien. Iran pani tapahtuneen teknisen vian piikkiin pian onnettomuuden jälkeen. Totuus voi kuitenkin olla jotain aivan muuta. Kovaa sensuuria Toimittajien oikeuksia puolustavan yhdysvaltalaisen Committee to Protect Journalists (CPJ) -järjestön raportin mukaan Iranissa vangittiin viime vuonna yhdeksän toimittajaa. Ainakin 860 toimittajaa on vangittu tai tapettu massa vuodesta 1979, kertoo puolestaan Toimittajat ilman rajoja -järjestön raportti. Silloin Iranissa tapahtui vallankumous ja pappisvalta alkoi hallita maata. – Toisin sanoen sellaista julkisesti toimivaa mediaa, joka jollakin tavalla tarkistaisi hallinnon lausuntojen todenperäisyyttä, maassa ei ole ollut enää pitkään aikaan, Mäkelä sanoo. CPJ:n viime syyskuussa julkaiseman raportin mukaan Iran on maailman kymmenen sensuroiduimman maan listalla sijalla 7. CPJ:n mukaan Iran on päätynyt listalle siksi, että maan hallitus vangitsee toimittajia, sulkee verkkosivuja ja sosiaalisen median kanavia, ylläpitää pelon ilmapiiriä sekä valvoo toimittajia ja heidän perheitään. Viranomaiset pidättävät ja määräävät ankaria vankeusrangaistuksia toimittajille, jotka uskaltavat kertoa arkaluontoisista aiheista, kuten korruptiosta tai protesteista. – Voidaan sanoa, että jos hallinto päättää jostakin asiasta kertoa muuta kuin totuutta, niin Iranissa toimii julkisesti vain sellainen media, joka välittää tarkistamatta myös nämä paikkansapitämättömät väitteet. – Jos hallitus valehtelee, media kyllä painaa ne valheet ihan sellaisenaan. Edellä Jemen ja Afganistan Iran oli yksi suurimmista putoajista tuoreimmalla lehdistönvapauslistalla. Mäkelä sanoo, ettei pohjaryhmässä yleensä ole juuri tilaa tippua – eikä Iran ole menossa myönteisempään suuntaan. Listalla maiden tilannetta arvioidaan värien avulla. Maat, joiden lehdistönvapaus arvioidaan hyväksi, ovat valkoisia. Suomi on näiden joukossa. Keltainen on melko hyvä. Oranssi kertoo, että maan tilanne on ongelmallinen, punainen tarkoittaa huonoa ja musta erittäin huonoa. Iranin tilanne on arvioitu erittäin huonoksi. Sitä parempia listauksessa ovat esimerkiksi Jemen ja Afganistan. Mäkelä kertoo, että yleensä erittäin huonoiksi luokitelluissa maissa hallitus joko omistaa tai valvoo täysin median toimintaa ja pystyy poistamaan niiden joukosta kaikki toimijat, jotka eivät suostu asettumaan hallituksen asettamiin puitteisiin. Yleensä se tarkoittaa sitä, että hallituksen viestit on julkaistava ilman minkäänlaista kritiikkiä. Eri maissa on käytössä monenlaisia, joskus erikoisiakin lainsäädännöllisiä temppuja, joiden avulla median toimintaan voidaan puuttua. – Esimerkiksi Venäjän keksintö, että internetissä blogia pitävä henkilö voidaan julistaa ulkomaiseksi agentiksi, jos hän jollakin tavalla kritisoi vapaammassa hengessä hallintoa. Se on ihan ainutlaatuinen juttu koko maailmassa, Mäkelä sanoo. Mitä tulee tuoreimpiin tapahtumiin Iranissa, Mäkelän mukaan on selvää, että lentoturman todenperäiset tiedot tulevat muualta kuin Iranista.