Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Tähtijutut Satakunta Urheilu Näköislehti Testit ja visat Porilaine Kulttuuri Live

”Näköalattomuus ja vellominen pahin tauti” – Marja-Leena Alho lähtee Rauman terveyspalvelujen johtavan ylilääkärin virasta

Vuosikymmenet erikois- ja terveyskeskuslääkärinä sekä terveydenhuollon hallinnossa työskennellyt Marja-Leena Alho yllätti raumalaiset irtisanoutumalla Rauman kaupungin terveyspalvelujen johtavan ylilääkärin virasta, vain noin puolen vuoden kauden jälkeen. – Se nyt jäi sitten tähän koeaikaan, hän toteaa. Alho torjuu mediaotsikoihinkin nostetut supattelut, että sosiaali- ja terveystoimialan johtokerroksessa olisi tarttuva tauti työ- ja muissa suhteissa. Hänen diagnoosinsa on toinen ja se on julkisen terveydenhuollon vaivana yleisemminkin Suomessa. Kyse on näköalattomuudesta ja päättämättömyydestä, joka vaatii henkilöstöltä selviytymistä budjettivuodesta ja säästökierroksesta toiseen. Pienenä kivenä kengässä ja vertauskuvallisena Marja-Leena Alho esittelee Rauman terveyskeskusrakennuksen keskellä sijaitsevan sisäpihan remonttia pyytämättä ja yllättäen. Kukaan ei tiedä organisaatiossa miksi juuri nyt siihen ryhdyttiin. Pihaan vain ilmestyi nosturi viideksi päiväksi, tiettävästi noin 1 500 euron päivähintaan, nostelemaan ylitse kiviä ja ruukkuja. Samaan aikaan kaupungissa etsitään Vahva ja vakaa Rauma -ohjelmalla (VVR) 15-20 miljoonan euron pysyviä menovähennyksiä ja isot linjaukset aina vain siirtyvät. Kivan sisäpihan ympärillä on sairaala- ja terveyskeskusrakennus, joka potee kosteusongelmia ja kehyksinä on käyttökiellossa olevia parvekkeita. Kaupungilla on myös varaa maksaa käyttämättömistä tiloista 400 000 euron vuosivuokraa, kun pidemmän ajan päätöksiä ei kyetä tekemään. Marja-Leena Alho sanoo päätyneensä irtisanoutumiseen, kun sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja Mirja Ylijoki (sd.) ilmoitti, ettei menoleikkauksista ja esityksistä ole tehty riittäviä laskelmia päätöksentekoa varten. Se oli viimeinen niitti. – Ohjelman ja esitykset ovat tehneet viranhaltijat sekä johtavat poliitikot eri ryhmistä. Se, että nyt käperrytään virkamiesten selän taakse, tekee operatiivisesta toiminnan johtamisesta aivan mahdotonta, Alho huokaa. Julkinen terveydenhuolto potee yleisemminkin tätä tautia. – Päättämättömyys, kaikkea pitkitetään ja vesitetään, Alho luettelee taudin ilmenemismuotoja. Johtavien viranhaltijoiden vaihtuvuutta ei tarvitse ihmetellä. Kukaan ei jaksa kahta vuotta pitempään. – Se on toisaalta ymmärrettävää, sillä taloudelliset realiteetit ovat totta ja päätökset ovat ikäviä. Mutta mitä kauemmin näköalattomuus jatkuu, eikä näkymää ole vuotta pitempään, kulut vain kasaantuvat ja henkilöstö väsyy epävarmuudessa. Päättäjien pitää päättää, sitä varten he ovat, Alho rohkaisee. (Juttu jatkuu kuvan jälkeen) Sisäpiharemontin tapainen valuvika ja päättämättömyys vaivaa koko julkista terveydenhuoltoa. Jälleen uusi hallituksen tekee sote-uudistusta ja tavoite siirtää sosiaali- ja terveystoimi maakunnille johti taas kerran neliraajajarrutukseen. Kaikki kehittäminen ja tarpeelliset uudistukset siirtyvät ties kuinka kauan. Raumalla tämä ilmenee muun muassa haikailuina entisen maailman aluesairaalan perään, kun VVR-ohjelman osana on esitetty erikoissairaanhoidon poliklinikoiden siirtoa Satakunnan sairaanhoitopiirin vastuulle. Sen lisäksi osastohoitosijojen määrää esitetään vähennettäväksi. Sitä ei hyväksytä, mutta toisaalta sitäkään, että sitten pitäisi lisätä resursseja eli rahaa ja ihmisiä hoitamaan toivotut palvelut. Puolueet keskittyvät liiaksi siihen, kuka palvelut järjestää eli onko se julkinen vai yksityinen. Ihmisten mahdollisimman sujuvan palvelun järjestäminen on jäänyt sivuseikaksi. Alhon mielestä yksi ratkaisuvaihtoehto olisi yhdistää perusterveydenhuolto eli terveyskeskukset ja erikoissairaanhoidosta vastaavat sairaanhoitopiirit, jolloin hoitoa voitaisiin porrastaa ja järkevöittää ilman nykyisiä raja-aitoja, alkuun vaikka maakunnallisina yhteenliittymin. Sosiaalipalvelut voisivat jäädä kunnille. Nykyisessä järjestelmässä terveyskeskukset ja sairaalat kilpailevat keskenään rahasta, hoitohenkilökunnasta ja lääkäreistä. – Ja vaikka laittaisimme kaikki verorahat terveydenhuoltoon, tilanne ei parane. Todelliset ongelmat ovat päihteiden käyttö, ylipaino, liikkumattomuus ja mielenterveyden järkkyminen, Marja-Leena Alho muistuttaa. – Meiltä odotetaan, että terveydenhuollossa pystymme niille tekemään ihmetemppuja. Hallitusohjelmaan on kirjattu tavoitteena seitsemän päivän hoitotakuu ja yli tuhannen uuden lääkärin palkkaaminen. Raumalla se tarkoittaisi viiden, nyt tyhjänä olevan lääkärinviran ja viiden osa-aikaisen lääkärin vajeen sekä kahdeksan uuden lääkärin saamista töihin. Se on mahdoton tehtävä, hän toistaa. Vahva ja vakaa Rauma -tasapainottamisohjelmaa (VVR) on koottu kuluvan vuoden aikana. Johtavien poliitikkojen ja virkamiesten valmisteluryhmä teki ehdotuksensa elokuussa. Kaupunginvaltuusto päättää ohjelman lopullisesti sisällöstä ja säästökohteista marraskuussa. Tavoitteena noin 13 miljoonan euron pysyvät vähennykset kaupungin nettomenoihin vuosille 2019-2022. Euromääräisesti suurimmat menoleikkaukset kohdistuisivat sosiaali- ja terveystoimialalle (noin 5,8 miljoonaa euroa). Muut toimialat: Ruoka- ja puhtauspalvelut (1,7 milj. euroa: ulkoistus ja yksityistäminen), tekninen toimiala (1,6 milj. euroa: kiinteistömassan leikkaus), sivistystoimiala (1,055 milj. euroa; kyläkoulut ja maksukorotukset).