Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Tähtijutut Satakunta Urheilu Näköislehti Testit ja visat Porilaine Kulttuuri

Lelututkija Katriina Heljakka, 44: ”Äijätkin leikkivät” – Aikuiset käyttävät leikilleen usein kiertoilmauksia

Lattialle konttaamaan, lelut järjestykseen ja kamera esiin. Katriina Heljakka ei arastele leikkiä. Toisin kuin moni aikuinen, yli 40-vuotias porilainen myöntää omistavansa sadoittain leluja ja leikkivänsä niillä. Rakkaimmat leluista ovat siniset jäälepakkohahmot ja Lola-niminen nukke. Niistä Heljakka ei luovu edes ulkomaan matkojensa ajaksi. Porilaisnainen ei ole ainoa aikuinen, joka leikkii. Hän yllättää ja sanoo, että raavaimmat miehetkin leikkivät, mutta omalla tavallaan. Miten niin? – Jos ei muuten, niin he ainakin järjestelevät jossakin äijäkolossaan työkaluja ja miettivät, miten niiden pitäisi olla, Heljakka naurahtaa. Urheilu on leikkiä Heljakka on määritellyt leikin tarkasti, tieteellisesti, sillä hän on yksi harvoista itseään lelututkijaksi tituleeraavista tutkijoista maailmassa. Hän on tutkinut aikuisten leluleikkejä ja on vakuuttunut siitä, että aikuisetkin leikkivät, vaikka eivät sitä helposti myönnä. – Aikuiset kutsuvat harvoin itseään leikkijöiksi. He käyttävät kiertoilmaisuja, kuten harrastaminen ja keräily. Myös urheileminen on leikkiä, vaikkakin kilpailullista ja tosikkomaistakin. Muita aikuisten leikkejä ovat esimerkiksi pelit, teatteri ja teknologian käyttö. Vaikkapa kirjamuseo Pukstaavin pakohuone-peli on aikuisten leikkiä. Heljakka muistuttaa, että selkeä esimerkki leikistä on keräily. Kun ihminen haalii tavaroita itselleen, hän usein tekee niillä jotain muutakin. – Esimerkiksi asetelman rakentaminen on leikkiä. Käytät mielikuvitustasi ja samalla ilmaiset itseäsi. Se kysyy luovuutta, Heljakka toteaa. Hän itse leikkii asettelemalla lelujaan eri ympäristöihin, ottamalla niistä kuvia ja jakamalla ne Instagramissa. Lelututkijan mukaan juuri välineiden järjestely, rakentelu sekä estetiikan ja mielikuvituksen käyttö ovat tyypillistä leikille. Leikki kuitenkin itsessään ilmentää täysin hyödyttömiä asioita. Aikuisten leikki voi olla vaikkapa Minna Parikan kenkien käyttöä, Eero Aarnion esineillä sisustamista, Starwars-leivänpaahtimen hankintaa tai yleensäkin muodin seuraamista – leikkiä väreillä, kuvioilla ja muodoilla. – Kun pukemisen tarkoitus ei ole vain lämmittää tai pitää kuivana, pukeutuminen on leikkiä. Heljakka kertoo myös söpöistämisestä; Helsinki-Vantaan lentokentän passintarkastusautomaatilla kävijöitä tervehtii nallehahmo ja Volkswagenin pyöreät ajovalot saavat auton nokan näyttämään kasvoilta. ”Aikuisillakin pitäisi olla vapaus leikkiä” Lelututkija puhuu vahvasti leikin puolesta. Aikuistenkin pitäisi leikkiä ja sallia se itselleen. – Leikki on mielihyvän sävyttämää toimintaa ja siksi aikuisillakin pitäisi olla vapaus leikkiä, Heljakka sanoo. Moni ajattelee, että aikuisen pitää olla vastuullinen, johdonmukainen ja sääntöjä noudattava. Yhteiskunnan normit ja paineet estävät leikin. Epäilyksistä huolimatta Heljakka kannustaa aikuisia leikkiin ja etenkin ylisukupolviseen leikkiin. Paljon puhutaan perheiden yhteisen ajan vähyydestä ja siitä, miten perheenjäsenet eriytyvät omiin oloihinsa teknologian kanssa. Heljakan mukaan teknologiaa voi käyttää toisinkin, yhdessä tekemiseen. –  Leluja voi valokuvata, ja itseään voi valokuvata leikillisissä tilanteissa. Se, että leikistä jää dokumentti, tuntuu viehättävän monia. Myös perinteisemmät lelut sopivat ylisukupolviseen leikkiin. Tällaisia ovat esimerkiksi lautapelit, erilaiset legot ja rakennussarjat. Sen sijaan lasten mielikuvitukselliseen leluleikkiin aikuisen voi olla hankala asennoitua. Tähän on Heljakan mukaan syynsä. – Emme enää koskaan pääse siihen tilanteeseen, joka lapsella on, että ollaan vailla huolia ja murteita. Hän neuvoo aikuisia esimerkiksi seuraamaan lapsen leikkiä sivusta tai ohjaamaan sitä kohti omia kiinnostuksen kohteita. – Voi lähteä asioista, jotka aikuista itseä kiinnostavat ja rakentaa leikkiä tähän ympäristöön. Onko leikin tutkimisesta hyötyä? Leikki itsessään ilmentää Heljakan mukaan hyödytöntä toimintaa. Onko siis myös lelujen ja leikin tutkiminen tämän tiedon valossa hyödytöntä? Katriina Heljakka naurahtaa ja sanoo, että ainakin lelututkimus on opettanut häntä– niin materiaalisesta kulttuurista kuin eri-ikäisten leikistä. – Ihmiset eri puolilla maailmaa ovat loppujen lopuksi hyvin samankaltaisia. Leikki on universaalia ja monet lelut ovat sellaisia. Meillä kaikilla on kollektiivinen leikkitajunta, vaikka välineet ovat erilaisia. Lelututkimusta puoltavat myös leikin monet myönteiset vaikutukset. – Leikki edistää luovuutta ja mielikuvitusta. Sitä voidaan käyttää erilaisten ongelmien ja haasteiden ratkaisemisessa, ja leikin kautta voidaan löytää keinoja ihmisten keskinäiseen vuorovaikutukseen, Heljakka toteaa.