Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Koronavirus Live Urheilu Ajanviete Näköislehti Kulttuuri Porilaine Tähtijutut

Ville Santaharju korjasi ennen henkilöauton hintaisia luksuskelloja New Yorkin ytimessä – pian hän avaa Poriin oman kellosepänliikkeen, jossa myydään vintage-kelloja

Porilainen Ville Santaharju työskenteli viimeiset viisi ja puoli vuotta New Yorkissa saksalaisen luksuskellomerkin lippulaivamyymälän kelloseppänä. Nyt hän on kuitenkin palannut kotikonnuilleen ja avaa lokakuun lopulla Yrjönkadun varrelle oman kellosepänliikkeen. Manhattan vaihtuu Porin kävelykatuun perhesyistä. Santaharjulla ja hänen vaimollaan on kaksivuotias tytär, jonka tulevaisuus painoi vaakakupissa enemmän kuin ura Yhdysvalloissa. – Minulla olisi ollut mahdollisuus edelleen jatkaa New Yorkissa, mutta työsopimukseen olisi pitänyt sitoutua kuudeksi vuodeksi. Me taas emme halunneet laittaa tytärtämme kouluun Jenkeissä. Päätimme siis muuttaa Poriin saman tien, kun edellisen viisumin voimassaoloaika päättyi. Santaharju lähti saksalaisen A. Lange & Söhnen palvelukseen 23-vuotiaana vastavalmistuneena kelloseppänä vuonna 2011. Ensin hän rakensi ja huolsi luksusmerkin rannekelloja Saksan Dresdenin lähellä sijaitsevassa Glashüttessä, joka on yhtiön pääkallopaikka. Vuonna 2015 tie vei rapakon taa saman työnantajan palveluksessa. – A. Lange & Söhnen kellojen virallisesta huollosta vastasi Yhdysvalloissa kaksi kelloseppää ja minä olin toinen heistä. Jenkkeihin lähtö oli ammatillisesti haastavaa, sillä Saksassa takana oli kollegoiden tuki, mutta New Yorkissa olin omillani. Siinä oppi ongelmanratkaisutaitoja. – Huoltotöiden ohella myös auttelin jonkun verran myymälän puolella silloin, kun asiakkaat kaipasivat kelloista teknisempää tietoa. Ja usein varmasti kaipasivat, sillä ”Lange” ei ole mikään pikainen pikkuostos. Saksalaismerkin hinnat lähtevät noin 15 000 dollarista ja myyntikatalogin kalleimmat yksilöt maksavat puolisen miljoonaa. Yleisimmän mallin hinta on noin 30 000 dollaria. – Yleensä asiakkaat olivat asianajajia ja varakkaita liikemiehiä. Brändi on hyvin klassinen, joten miljonääriräppäreitä se ei houkuttele puoleensa. Kaikessa korostetaan vanhoja kelloseppäperinteitä, sillä Langet valmistetaan alusta loppuun käsityönä. Paluu Poriin sattuu siinä mielessä otolliseen aikaan, että Santaharjun sukulaismies Harri Niinikoski on lopettelemassa omaa kellosepänliikettään Airion kulman sisäpihalla. Santaharju on siis tavallaan kelloseppäkonkarin manttelinperijä, vaikka mistään virallisesta sukupolvenvaihdoksesta ei olekaan kyse. Tulokas perusti liikettään varten oman firmankin. – Harri on kyllä kertonut vakioasiakkailleen, että tähän lähelle on tulossa lähiaikoina uusi seppä, Santaharju hymyilee. 33-vuotias kelloseppä arvioi, että suurin osa liiketoiminnasta tulee koostumaan patterinvaihdoista, mutta hänen tarkoituksenaan on keskittyä mahdollisimman paljon myös rannekellojen korjaustöihin. Lisäksi aikoo hankkia liikkeeseensä myyntiin vintage-kelloja. – Kelloharrastus on viime vuosina kasvanut Suomessa, joten uskon, että vanhoille laatukelloille, kuten Omegoille, Tissoteille ja Zenitheille, riittää kysyntää. Ajatuksena on myydä vintage-kelloja myös netissä, joten toiminta ei rajoitu pelkästään Porin keskustaan. Vielä ei ole tietoa siitä, siirtyykö myös Porin raatihuoneen tornikellon ylläpito jatkossa Ville Santaharjun vastuulle. Harri Niinikoskella on jo vuosikymmeniä ollut ylläpidosta sopimus Porin kaupungin kanssa. – Kyllä se mahdollista on. Kävin aiemmin auttelemassakin Harria kellon vetämisessä, Santaharju sanoo. Kelloseppä ei usko, että Poriin asettuminen tulee yksityiselämän puolella tuottamaan ongelmia, vaikka hän ehtikin vuosien varrella tottua New Yorkin vilskeeseen. Täällä kun on perhettä, kavereita ja nuoruudesta tuttuja paikkoja. – Elämässä Porissa ei vielä tähän mennessä ole tosin ollut mitään tavallista, sillä työarki ei ole vielä alkanut. Heinäkuussa Suomeen tullessanikin ensimmäiset kaksi viikkoa menivät yksin mökillä karanteenissa. Santaharju kertoo viettäneensä kuluneen vuoden aikana hämmentävän paljon aikaa yksin. Syy on tietenkin koronapandemiassa. – Vaimo ja tytär lähtivät käymään Porissa jo keväällä, mutta koronatilanteen takia he eivät enää päässeetkään takaisin. Työpaikkani taas meni kiinni, joten jouduin vain kuluttamaan aikaa yksin kotona monta kuukautta. Otti kyllä tiukille olla erossa tyttärestä niin pitkään.