Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Koronavirus Live Urheilu Ajanviete Näköislehti Kulttuuri Porilaine Tähtijutut

Satakuntalaisia saatetaan pian tarvita koronavirusrokotteen ihmiskokeisiin – Rokotetutkimuskeskus tekee omaa rokotetta täysillä, ja se voi valmistua jo ensi vuonna

Rokotetutkimuskeskuksen johtaja Mika Rämet uskoo, että keskuksella on hyvät mahdollisuudet olla yksi niistä tutkimuslaitoksista, joissa päästään testaamaan jotakin maailmassa kehitteillä olevista uusista koronavirusrokotteista. – Voimme osallistua laajoihin kansainvälisiin tutkimuksiin hyvin nopealla aikataululla. Kun ensimmäinen koronavirusrokote tulee testattavaksi, olemme valmiina, Rämet sanoo. Keskuksen vahvuus on ainutlaatuinen, eri puolella Suomea sijaitseva kymmenen kiinteän rokoteklinikan tutkimusverkosto. – Pystymme rekrytoimaan hyvin potilaita. Se on iso etu. Voimme aloittaa nopeasti minkä tahansa rokotteen testaamiseen, Rämet sanoo. Kymmenestä rokoteklinikasta yksi sijaitsee Porissa, joten todennäköisesti uuden rokotteen koehenkilöiden joukossa olisi mukana myös porilaisia ja muita satakuntalaisia. Tällä hetkellä Porin rokoteklinikka toimii rajoitetusti. Käyntejä sovitetaan väljästi, että kontaktit asiakkaiden kesken vältetään. – Tutkimuksissa mukana olevat vauvat saavat samalla neuvolarokotteet, mikä helpottaa neuvoloiden työtaakkaa pandemian aikana, Rokotetutkimuskeskuksen viestintävastaava Elina Heinämäki kertoo. Valmius toiminnan kasvattamiseen on kuitenkin olemassa. – Kysymys on siitä, milloin jokin rokote saa viranomaisilta luvan kliinisiin tutkimuksiin, Heinämäki sanoo. Rokotetutkimuskeskuksessa on tehty jo pitkälti toistasataa kansainvälistä rokotetutkimusta. Siksi se tunnetaan maailmalla hyvin. Myös kontaktit kaikkiin suuriin rokoteyrityksiin maailmassa ovat kunnossa. – Niissä tiedetään, keitä me olemme ja mitä me osaamme, Rämet sanoo. Keinovirus hämää elimistöä Tampereen yliopistossa on aloitettu pikavauhdilla myös oman koronavirusrokotteen kehittäminen. – Piirustukset ovat jo valmiina ja konstruktioita viruksen rakenneosia varten tehdään täyttä päätä. Linja hyönteissoluissa tehtävää tuottamista varten on pystyssä, Rämet kertoo. Solu- ja molekyylibiologian apulaisprofessorin Vesa Hytösen johdolla tutkijat tuottavat koronaviruksen rakenneproteiineja, joista kokonainen uuden koronaviruksen kaltainen viruspartikkeli kootaan. Keinovirus muistuttaa ulkoisesti uutta koronavirusta, mutta siitä puuttuu viruksen perimäaines eli rna. – Taudilta suojaavan immuunivasteen toivotaan syntyvän, kun ihmisen elimistö aistii keinoviruksen kuin se olisi oikea virus, Rämet sanoo. Tällaisen viruksenkaltaisen kappaleen (VLP) tuottamiseen Tampereen yliopistossa on vahvaa osaamista Hytösen tutkimusryhmän lisäksi myös Rokotetutkimuksen tutkimuslaboratoriota johtavan Vesna Blazevin ryhmässä. Hytösen tutkimusryhmän lisäksi uutta rokotetta kehitetään tiiviissä yhteistyössä muiden virologien ja immunologien kanssa. Tärkeää tukea antavat virologian professori Heikki Hyöty ja akatemiatutkija Ilkka Junttila tutkimusryhmineen. Reagensseja viruksen rakenneosia varten on saatu Turun yliopiston virusopin professorilta Ilkka Julkuselta . Ensimmäiset hiirikokeet uuden koronaviruksen pinnassa olevan piikkiproteiinin osalla päästään todennäköisesti aloittamaan kesällä. Piikkiproteiini on tärkeä, sillä sen avulla virus tarttuu kiinni ihmisen solujen pinnalla oleviin ace-2-reseptoreihin. Kokonaisella viruksen kaltaisella keinoviruksella Rämet uskoo kokeiden alkavan loppuvuodesta. – Menetelmän hyvä puoli on, että tällaisia kokonaisiin viruksenkaltaisiin VLP-partikkeleihin perustuvia rokotteita on jo käytössä rokoteohjelmassakin. Niistä on näyttöä, että ne toimivat, Rämet sanoo. Rokotteen kehittämisvaihtoehdoista menetelmä on Rämetin mukaan hitain. Hänen mielestään rokote on kuitenkin parasta tehdä tutkimuksellisesti kunnolla ja varmistaa, että se on hyödyllinen ja että se varmasti auttaa. – Haluamme kehittää rokotteen, jonka olisimme itsekin valmiita ottamaan. Jos projekti etenee suunnitellusti, Rämet uskoo, että rokote saattaa valmistua kliiniseen tuotantoon vuoden 2021 aikana. Tietoa suojasta kaivataan Rokotekehityksen kannalta olisi erittäin tärkeätä tietää, kuinka hyvän suojan uuden koronaviruksen aiheuttaman covid-19-taudin sairastaneet ihmiset saavat. – Tiedämme, että vasta-aineita tulee sairastuneen elimistöön. Siitä ei vielä tiedetä kovin paljon, kuinka hyvä suoja on. Jos tietäisimme tästä enemmän, se helpottaisi rokotteen tekemistä, Rämet sanoo. Myöskään siitä ei vielä ole tarkkaa tietoa, miksi osa ihmisistä sairastaa taudin lievänä tai oireettomana ja osa sairastuu vakavasti. – Emme tiedä, miksi joidenkin ihmisten immuunijärjestelmä taistelee tautia vastaan paremmin kuin toisten. Rämet arvelee lasten selviävän taudista ikäihmisiä paremmin, sillä lasten immuunijärjestelmä reagoi vielä ketterästi uusiin viruksiin. Iän myötä tämä kyky heikkenee. Siksi erityisesti moni vanhus sairastuu vakavasti. Taustalla saattaa olla myös geneettisiä riskitekijöitä. Odotettava noin vuosi Laumasuojan syntymiseksi ison osan suomalaisista pitäisi sairastaa viruksen aiheuttama covid-19-tauti. Rämetin mielestä parempi tie on hankkia suoja virusta vastaan rokotteen avulla. – Mieluummin rokotteella kuin ilman. Sairastamiseen sisältyy riskejä, ja tauti voi tappaa. Jos rokote saadaan, niin tautia ei tarvitsisi sairastaa. Rämetin mielestä on hyvä, että maailmassa on käynnissä monta projektia rokotteen kehittämiseksi. Varteenotettavia rokoteaihioitakin on jo toista sataa. Vaihtoehtoja riittää. Vaikka ensimmäisiä ihmiskokeita uusilla rokotteilla on jo aloitettu, Rämet arvioi, että laajaan käyttöön soveltuvaa rokotetta saadaan odottaa vielä ainakin vuoden verran. Tässä hän on samoilla linjoilla Maailman terveysjärjestön WHO:n kanssa. – Laajoja ihmiskokeita voi kyllä alkaa jo tämän vuoden puolella, mutta siihen menee väistämättä aikaa, että data saadaan käyttöön ja osoitetaan rokotteen olevan tehokas ja turvallinen, Rämet sanoo. Jotta laumasuoja saadaan syntymään rokotteella, rokotekattavuuden väestössä pitää olla iso, jopa 85–90 prosenttia. – Ennen kuin näin suuria väestöryhmiä voidaan altistaa millekään rokotteelle, on varmistettava, että rokote on varmasti turvallinen ja että rokotteen vaikutus on se, mitä toivotaan. Siksi rokotteet on testattava tarkkaan sekä eläin- että ihmiskokeissa. Suomessa kaksi projektia Ensimmäisenä maailmalla ihmiskokeisiin edenneet rokotteet ovat niin kutsuttuja rna-rokotteita. Teknologia on Rämetin mukaan lupaava ja rna-rokotteiden tekeminen on suhteellisen nopeaa. – Koska rokote ei sisällä dna-perimää, ei tarvitse pelätä sitä, että dna:ta littyisi osaksi ihmisen perimään. Tästä voisi seurata vakavia haittavaikutuksia, Rämet sanoo. Rna-rokotteiden ongelma on, että niistä ei vielä ole juurikaan hyvää näyttöä, kuinka hyvin ne toimivat ihmisellä. Ei tiedetä, kuinka hyvin niihin voidaan luottaa. Erityisesti niiden suojatehoon liittyy Rämetin mielestä edelleen kysymysmerkkejä. Tampereen yliopiston tutkijoiden lisäksi rokotetta kehittävät Helsingin yliopisto Kalle Sakselan ja Kari Alitalon tutkimusryhmät yhteistyössä Itä-Suomen yliopiston Seppo Ylä-Herttualan johtaman ryhmän kanssa. Rämetin mielestä tämä on hieno asia. – Hyvä, että ei ole jääty odottelemaan, että kyllä se kaikille hyvä rokote jostain tulee. Uusiin tehtäviin "Sukellus suoraan altaan syvään päähän” Rokotetutkimuskeskuksen johtajana muutaman viikon toiminut Mika Rämet ei hätkähdä koronaviruksen mukanaan tuomia haasteita, sillä hänellä on pitkä kokemus sekä ihmisen elimistön puolustusmekanismien tutkimisesta että rokotteiden kehittämisestä. Mika Rämet on tutkinut lastentauteja ja ihmisen immuunipuolustusvasteen perusmekanismeja jo yli 20 vuotta. Rämetin Tampereen yliopistossa johtamassa kokeellisen immunologian tutkimusryhmässä selvitetään, mikä ihmisen immuunivastetta säätelee: mitä tekijöitä vaaditaan, että elimistön puolustusmekanismi aktivoituu ja sammuu normaalisti. Ymmärrystä siitä, miten taudinaiheuttajat sairauksia aiheuttavat, on kerätty soluviljelmien ja mallien avulla. Mallieläiminä käytetään banaanikärpäsiä ja seeprakaloja. Mallieläinten avulla on tutkittu muun muassa, mitkä geenit ovat välttämättömiä jonkun tietyn toiminnan kannalta. – Esimerkiksi, onko joku geeni välttämätön, jotta mallieläin pystyy puolustautumaan mykobakteeri-infektiota vastaan, Rämet sanoo. Tieto immuunipuolustuksen toiminnasta on keskeistä, kun uusia rokotteita kehitetään. Banaanikärpästen avulla ryhmä on muun muassa lisännyt ymmärrystä siitä, miten rokotteissa käytettävät tehosteaineet, adjuvantit, toimivat. Tiedon avulla voidaan kehittää parempia tehosteaineita. Seeprakalojen avulla on kehitetty uutta tuberkuloosirokotetta. – Tässä olemme jo pitkällä. Ilman pandemiaa olisimme jo aloittamassa parhaiden rokoteaihioiden testaamisen hiirimallissa, Rämet sanoo.