Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Koronavirus Live Urheilu Ajanviete Näköislehti Kulttuuri Porilaine Tähtijutut

Porin 2007 kaupunkitulva halutaan välttää – Karjarannan kokeilu osoittautui toimivaksi

Kun taivas laskee ukkoskuuron Porin kaduille, mieleen nousee helposti 13 vuoden takainen kaupunkitulva ja ajatus siitä, paljonkohan vettä tällä kertaa tulee. Tuolloin sunnuntaina 12. elokuuta 2007 sade alkoi noin kello 16 iltapäivällä. Vajaassa kolmessa tunnissa tuli enemmän vettä kuin tällä alueella keskimäärin koko elokuussa. Arvioiden mukaan vettä tuli 100–130 millimetriä. Kyseessä oli mitä ilmeisimmin maan tuhoisin kaupunkitulva. Silti saman toistumiseen ei oikein voida varautua. Yhtä voimakasta sadetta esiintyy Suomessa keskimäärin kerran 100–300 vuoden aikana, ja todennäköisyys sellaisen osumiselle Porin kokoisen taajaman kohdalle on vielä sitäkin pienempi. – Vakavin mihin voidaan varautua on kerran sadassa vuodessa toistuva. Ei ole kustannustehokasta varautua erityisen poikkeuksellisiin sateisiin, Porin kaupungin rakennuttajainsinööri Aleksi Siirtola sanoo. Kaupunki on joka tapauksessa suonut erityistä huomiota hulevesijärjestelmille kaupunkitulvan jälkeen, ja viime elokuun rankkasateet ovat myös tuoreessa muistissa. – Paljon on tehty, mutta matkalla ollaan edelleen, hän kuvailee. Uudisrakentamisessa hulevesiviemärien mitoitusta on kasvatettu ja rakenteita muutenkin pyritty parantamaan. Siirtola vetää työryhmää, joka on aloittanut uuden hulevesiohjelman laatimisen Porin kaupungille. Liian paljon kovaa pintaa Kaupunkialueella on ongelmana, että vettä läpäisemätöntä pintaa kuten asfalttia ja betonia on paljon. Kun rankkasade iskee, vesi holahtaa nopeasti viemäreihin, jotka eivät ehdi vetää tarpeeksi nopeasti. Uudenlaiset hulevesirakenteet ovat yksi ratkaisu ongelmaan. Näitä on kokeiltu Karjarannan uudella asuinalueella. Repolankadulla tien ja kevyen liikenteen väylän välissä on eräänlainen hienoviritetty ojarakennelma. Siinä on kiveystä, soraa ja tarkkaan valittuja luonnonkasveja. Porin kaupungin suunnitteluhortonomi Katja Tuomala luettelee, että siinä kasvaa muun muassa rantakukkaa, luhtalemmikkiä, ranta-alpia ja kartiotaatanpihlajaa. Ajatuksena on, että rakennelma kerää vettä, mutta sen kautta se imeytyy maaperään hitaasti. Ojan keskellä mutta sen pohjaa huomattavasti korkeammalla on ylivuotokaivo sen varalta, että vettä tulee todella paljon. Silloinkin vesi päätyy ylivuotokaivoon vasta viiveellä ojan täytyttyä. Tämäkin vähentää välitöntä kuormitusta viemärissä. Rakenteessa on sekin hyvä puoli, että kasvit saavat siitä vetensä luonnollisesti. Samalla vesi puhdistuu kulkiessaan kivien väleistä ja imeytyessään kasvuston ja muiden kerrosten läpi maaperään. Perinteisistä katuviemäreistä vesi päätyy suoraan putkea pitkin vesistöön, Porin keskustan kohdalla Kokemäenjokeen. Repolankadulla ei ole uskallettu luottaa yksinomaan uuteen järjestelmään, vaan siellä on myös perinteiset katuviemärit. Tältä Karjarannan hulevesijärjestelmä näyttää kaupungin videolla. Jos video ei näy alla, näet sen kaupungin YouTube-kanavalta : Kiinteistöjen salaojat kuntoon Uudenlaisen hulevesirakennelman on todettu toimivan Karjarannassa hyvin. Siirtola sanoo, että niitä voidaan ottaa käyttöön muuallakin uusissa rakennuskohteissa. – Uskallan väittää, että jos kaupunki olisi aikanaan rakennettu tällaisilla hulevesien viivytysratkaisuilla, niin se vuoden 2007 tulvakin olisi ollut paljon miedompi vaikutuksiltaan, Siirtola sanoo. Rankkasateen aiheuttamalle tulvalle on suurimmat riskit keskusta-alueella, jossa on eniten päällystettyjä pintoja ja omaisuutta pienellä alueella. Riskejä on myös omakotialueilla, joissa on paljon rakennettuja kellareita. Siirtola muistuttaa, että kiinteistöjen omistajien pitäisi pitää huolta salaojituksen ja erityisesti salaojien takaiskuventtiilien toimivuudesta. Uudet rakenteet ovat kalliita perustaa Raha on tietysti yksi uusien rakennelmien hidaste. Kaikkea olemassa olevaa ei voida repiä auki. – Toimivia rakenteita on turha alkaa muuttamaan. Pienillä työmäärillä voidaan vähän virittää, Siirtola luonnehtii. Olemassa oleville katualueille uusia rakenteita voidaan harkita suurempien remonttien yhteydessä. Se vaatisi Siirtolan mukaan kadun ”perusajatuksen” miettimistä uudelleen. Pitäisi ottaa paremmin huomioon kadulla kulkemisen lisäksi kaupunkikuvalliset ja hulevesien ohjaamiseen liittyvät kysymykset. Uusien hulevesirakennelmien perustamiskustannukset ovat myös huomattavasti korkeammat kuin perinteisessä rakentamisessa, jossa hulevesikaivo on keskellä asfalttikenttää. Uudenlaiset rakenteet tuovat perinteisiin verrattuna monia välillisiä hyötyjä ja voivat säästää rahaakin. Esimerkiksi tavanomaiset nurmialueet vaativat paljon kunnossapitotyötä. – Pienipiirteiset nurmialueet olisivat ehkä olleet totutumpi ratkaisu Karjarannan kaltaisessa kohteessa, mutta ne ovat hoidon resurssien kannalta aika hankalia, suunnitteluhortonomi Katja Tuomala kertoo. Kuivuutta ja vettä kestävät luonnonkasvit ovat aika pienihoitoisia. Riittää, että pari kertaa kesässä katsotaan, että suurimmat rikkaruohot pysyvät kurissa. Karjarannan kaltaiset rakenteet voivat myös viilentää pienilmastoa kaupungissa, joka on helposti kovien pintojen vuoksi kuuma paikka etenkin helteillä. Siirtola kertoo, että uudenlaisia hulevesirakenteita käytetään maailmalla paljon. Niiden malli taitaa tulla etenkin Yhdysvalloista rannikkoseuduilta, joissa on jouduttu paljon miettimään ratkaisuja hurrikaanien kaltaisiin sääoloihin.