Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Tähtijutut Satakunta Urheilu Näköislehti Testit ja visat Porilaine Kulttuuri Live

Porilaistaustainen kirjailija vetää romaanissaan kaiken tappiin: Tappaja pääsee irti, veri roiskuu silmille eikä lukijaa säästellä

Jussi K. Niemelä: Punaiset lehdet. Kovasana Kustannus 2019. 252 s. Porilaistaustaisen ja Helsingissä nykyisin asuvan Jussi K. Niemelän (s. 1967) esikoisromaani Punaiset lehdet julkaistaan 24.8. Kovaksikeitetyssä rikosromaanissa liikkuu Lauttasaaressa öisin rikollinen, joka raiskaa ja silpoo nuoria tyttöjä. Kyynisesti maailmaa aprikoiva yksityisetsivä Harri Ketola lähtee rikollisen perään. Hänen ja poliisien lisäksi juttua penkoo myös yli-innokas tyttöjoukko, jonka ystäviä on murhattu. Joukkoon kuuluva tyttö on kertojan roolissa osan romaanista. Romaani käynnistyy tuskastuttavan hitaasti. Tyyliltään Punaiset lehdet on anteeksipyytelemättömän brutaali rikostarina. Niemelä on kirjoittanut kokeellisen rikosromaanin, joka koettaa vimmatusti kantaa myös yhteiskunnallis-filosofisena aateromaanina. Punainen on romaanissa elämän ja kuoleman väri. Kun Lauttasaaren tappaja pääsee irti, jälki on rumaa – ja Niemelän kuvat vielä rumempia. Kirjailija vetää kaiken tappiin, roiskii veret silmille, repii suolet pihalle ja jättää oksennuksenmaun suuhun. Henkilöitä ei säästellä, eikä lukijaa. Samoja asioita toistetaan moneen kertaan. Romaanin tyyliä olisi voinut ryhdistää tuntuvasti ja kieltä hioa paremmaksi. Niemelän esittelemässä Suomessa on polarisoitunut ilmapiiri, jossa poliittiset intohimot nostavat pintaan ihmisvihaa, väkivaltaa ja ääriaineksia. Tällaisen kokonaisuuden kautta päästään varsinaisen murhaajan ja tämän motiivien jäljille. "Pimeys oli kaikkialla, mutta raskaimpana se lepäsi sisälläni. Eikä se ollut voima, joka minut oli sokaissut, eikä edes valo, vaan koko elämän turhuus, kaiken pohjattomaan kitaansa imevä sysimusta syöveri." Näin kirjailija itse kuvaili ilmestyvää kirjaansa Twitterissä: Harri Ketolan hahmo tuntuu monesti uskomattomalta. Rahaa on vaikka muille jakaa. Ketola hoitaakin vähäisiä toimeksiantojaan puhtaasti harrastusmielessä. Ex-vaimo Mirja kyllästyy naismaiseen Harriin, joka avautuu hänelle liikaa ja viihtyy rokkaripiireissä. Mirjan vastapoolina esitellään Emmi-niminen tyrmäävän kaunis taidekauppias, ”aito” luonnonlapsi. Harri ei ensin lähde Emmin kanssa suhteeseen, koska nainen on hänen paras ystävänsä. Se tuntuu uskomattomalta ja kaukaa haetulta. Mitä Emmi mahtaakaan asiasta ajatella? Ketola juoksee selvästi karkuun liian itsevarmoja ja seksuaalisesti aloitteellisia naisia. Uskomattominta on, että Harri on entisessä elämässään ollut kansainvälisestikin menestyneen suomalaisyhtyeen kitaristi. Punaiset lehdet ei ole tavanomainen dekkari eikä kovin mukava tai sujuva lukuromaani. Synkkyyden vastapainoksi viritellään jatkuvasti romanttisia tunnelmia. Seksiä romaanissa on paljon, sekä hetero- että lesboseksiä. Romaanin tapahtumat sijoittuvat suurelta osin Helsingin Lauttasaareen, jossa kirjailija on asunut viimeiset kaksikymmentä vuotta. Helsinkiläiset lukijat tunnistavat helposti Helsingin keskustan ja Lauttasaaren paikat ja muut miljööt, joissa romaanihenkilöt asuvat ja liikkuvat. Jussi Kalevi Niemelä on ansioitunut aikaisemmin toimittajana, tietokirjailijana ja vapaa-ajattelijana. Hän on kuulunut sekä Skepsis ry:n, Darwin-seuran että Vapaa-ajattelijain liiton hallitukseen ja toiminut kahdessa viimeksi mainitussa myös puheenjohtajana. Niemelä on toiminut myös Vapaa ajattelija -lehden ja Suomen humanistiliiton lehden Humanistin päätoimittajana. Niemelän tietokirjoja ovat olleet naistutkimusta arvosteleva pamfletti Keisarinnan uudet (v)aatteet (2006; yhdessä Osmo Tammisalon kanssa) sekä uskontoa käsittelevä keskustelukirja Kamppailu Jumalasta (2011; yhdessä Jaakko Heinimäen kanssa). Niemelä on myös toimittanut uusateismia käsittelevän kirjoituskokoelman Mitä uusateismi tarkoittaa? (2011).