Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Tähtijutut Satakunta Urheilu Näköislehti Testit ja visat Porilaine Kulttuuri Live

Jätevesijärjestelmien pitäisi olla uuden lain mukaisia alle kuukauden päästä, mutta osa kiinteistöjen omistajista ei ole tehnyt vielä mitään – Miten käy, jos kunnostuksesta kieltäytyy?

Jätevesiä haja-asutusalueella puhdistavien järjestelmien pitäisi lain mukaan olla kunnossa lokakuun lopussa alle 100 metrin päässä vesistöistä ja pohjavesialueilla. Velvoite koskee ennen vuotta 2004 rakennettuja järjestelmiä. Nyt on jo selvää, että lähellekään kaikki eivät ole toimineet ajoissa. Osa kiinteistöjen omistajista ei ole tehnyt mitään. Kukaan ei vielä tiedä, paljonko kunnostamattomia, kohta asetuksen ja lakien vastaisia järjestelmiä on vesistöjen rannoilla. Kunnissa valvojina toimivat ympäristöviranomaiset alkavat vasta kerätä aineistoa tilanteesta. He eivät ole saaneet valtiolta lanttiakaan lisää valvonnan järjestämiseen. – Kovin vähissä kunnostukset ovat, vaikka viikot ovat käyneet vähiin. Valvojat kunnissa ovat ylityöllistettyjä, eivätkä resurssit riitä, ympäristöasiantuntija Satu Heino Kokemäenjoen vesiensuojeluyhdistyksestä arvioi. – Tekemättömiä kohteita näkee melkein joka päivä, ikaalislainen urakoitsija Jukka Tillonen toteaa. Ikaalisissakin rannoilla on noin 3 000 vapaa-ajan asuntoa ja vakituiset asumukset päälle. Kuntien rakennustarkastajat ovat saaneet tasaisesti hakemuksia ja tehneet päätöksiä kiivaasti viimeisen kesän. Urakoitsijat eivät kuitenkaan enää ehdi toteuttaa kaikkia. – Nyt on pakko keskittää työvoima lämpöjärjestelmien käynnistykseen taloissa. Kaivuriurakoitsijoitakin on rajallisesti. Meilläkin on yli 20 suunniteltua ja hyväksyttyä jätevesikohdetta, jotka on pakko jättää myöhempään syksyyn. Maan pitää ehtiä jäätyä kantavaksi, parkanolainen Janne Kannosto Lvi-talo Kannostosta kertoo. Kannosto kertoo, että joissakin kiinteistöissä on ennestään kolme hyväkuntoista jätevesikaivoa. Niissä voi perään liitetyllä puhdistamolla päästä noin 4 000 eurolla. Kokonaan uusittava, jatkuvasti asutun kiinteistön jätevesijärjestelmä maksaa 7 000–10 000 euroa. Useimmiten vapaa-ajan asunnoista vessavedet viedään umpikaivoon ja harmaat pesuvedet suodatuskentälle. Poikkeukset mutkistavat valvontaa. Jos vakituiset asukkaat ehtivät täyttää 68 vuotta ennen 9. maaliskuuta 2011, he saavat vapautuksen. Ja, jos asujalla ei ole vesivessaa ja päästöt vähäisiä, hän saanee jättää rakentamatta. Kunta voi myöntää enintään viisi vuotta kerrallaan siirtymäaikaa kunnostukseen, jos asukas on maksukyvytön esimerkiksi työttömyyden tai muun sosiaalisen esteen takia. Korkea ikä tai muu elämäntilanteen tekijä vaikuttaa ratkaisuun varsinkin, jos kunnostustarve on hyvin vähäinen tai kustannukset kohtuuttomia. – Periaate on, että vapaa-ajan asunnoille ei siirtymäaikaa myönnetä. Jos mökkiä on varaa pitää, sen jätevesiasioiden on oltava kunnossa, Parkanon rakennustarkastaja Raisa Karisalo-Manninen toteaa. – Joustoja on, mutta ei kai kukaan halua pilata omaa rantaa tai naapurinkin vesikaivoja. Kukin tapaus on katsottava erikseen, sillä kunnalla voi olla lakia tiukempia määräyksiä. Tämä on käsipeliä, lainsäädäntöneuvos Erja Werdi ympäristöministeriöstä miettii. Entä jos kieltäytyy tekemästä mitään? Kunnan ympäristötarkastaja pyytää ensiksi jätevesien käsittelystä selvityksen – selvitys jätevesiratkaisusta on oltava joka kiinteistöllä. Järeämmässä tapauksessa tarkastaja voi mennä kiinteistön alueelle mittaamaan, ottamaan näytteitä ja vaatia laiminlyönnin oikaisua. Kovimmillaan ympäristöviranomainen voi kieltää kiinteistön käytön ja määrätä myös uhkasakon. Werdi toteaa, että kunnat tuskin ryhtyvät raskaaseen prosessiin. Selvityspyyntö ja ohjeistus toimivat parhaiten.