Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Urheilu Näköislehti Testit ja visat Lukemisto Porilaine Kulttuuri

Ahven, kuha, hauki, lahna vai lohi - mitä nousee Kokemäenjoesta eniten?

Aluehallintovirasto on myöntänyt Porin kaupungille luvan Huvilajuovan yläosan kunnossapitoruoppaukseen. Ruoppaus parantaa jokiosuuden virtamaa ja vaikuttaa osin myös tulvasuojeluun. Samalla ruoppaus edesauttaa Huvilajuovan kalakannan paranemista. Osana lupahakemusta on mukana selvitys Kokemäenjoen ja Pihlavanlahden sekä Ahlaisten saariston kalakannasta. Kuusi vuotta sitten tehdyn kalastustiedustelun mukaan kokonaissaalis Kokemäenjoella välillä Harjavalta–Pori oli noin 57 tonnia, josta ahventa oli 33 prosenttia, haukea 19 prosenttia, kirjolohta 14 prosenttia sekä kuhaa ja särkeä molempia 10 prosenttia. Muita merkittäviä saalislajeja olivat taimen, lahna ja turpa. Kirjolohi on kokonaan ja taimenkin ainakin pääosin istutettua kalaa. Särkikalojen osuus kokonaissaaliista oli vajaa viidennes. Talouskohtainen saalis oli Kokemäenjoen alaosalla keskimäärin 30 kiloa. Kokonaissaalis Pihlavanlahdella ja Ahlaisten saariston alueella oli noin 110 tonnia, josta ahventa oli 34 prosenttia, haukea 25 prosenttia, särkeä 10 prosenttia sekä kuhaa ja lahnaa molempia 6 prosenttia. Muita merkittäviä saalislajeja olivat taimen, siika, silakka, säyne, suutari, toutain ja kuore.Särkikalojen osuus kokonaissaaliista oli vajaa neljännes. Talouskohtainen saalis oli Pihlavanlahdella ja Ahlaisten saariston alueella keskimäärin 36 kiloa. Kokemäenjokisuun edustalla Pihlavanlahdella ja Ahlaisten saariston alueella kalasti vuonna 2013 noin 3 000 taloutta ja Kokemäenjoella Harjavallan–Porin välillä noin 1 900 taloutta. Jokialueella suosituimpia pyyntimuotoja olivat heitto-, vapa- ja mato-onkikalastus. Saaristossa harjoitettiin näiden lisäksi aktiivista verkkokalastusta.