Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Tähtijutut Satakunta Urheilu Näköislehti Testit ja visat Porilaine Kulttuuri

Nuohouksen valinnanvapaus haastaa perinteisen alan – Muutos uhkaa tiputtaa nuohousmääriä tuntuvasti, mutta nuohoojat käyvät vastaiskuun

Nuohousmäärät voivat tippua lähes puolella alan avauduttua kilpailulle. Nuohousalan Keskusliitto pyrkii vastaamaan ongelmaan yli 70 000 euron kampanjalla. Aiemmin Suomessa on ollut käytössä piirinuohousjärjestelmä, jossa pelastuslaitos on järjestänyt nuohouspalvelut. Nykyään asiakas saa itse valita nuohoojansa. Ennen lakiuudistusta tehty kokeilu osoitti, että kilpailun vapauttaminen vähentää nuohouspalveluiden määrää. Vanhan järjestelmän aikana kiinteistöjen nuohousprosentti oli noin 80. Etelä-Karjalassa ja Itä-Uudellamaalla tehty kokeilu laski nuohousprosentin noin viiteenkymmeneen. "Ala hakee uriaan" Nuohousalan Keskusliiton toimitusjohtaja Hannu Murtokareen mukaan kampanjalla pyritään muistuttamaan kiinteistöjen omistajia nuohouksesta. Liitto näkee uuden lain isoksi haasteeksi ja uskoo, että tulevaisuudessa nuohouksesta tiedottaminen lisääntyy. Murtokare on varsin vaitonainen piirinuohousjärjestelmän tuomista muutoksista alalle. – Järjestelmän muutoksen myötä kiinteistön omistajien vastuu korostuu. Yrittäjien täytyy tuoda nyt erilailla osaamistaan esiin alueellaan ja panostaa nuohouspalveluihin. Noin kuusikymmentä prosenttia alan yrittäjistä kuuluu Nuohousalan Keskusliittoon. – Ala hakee uriaan niin kuin moni muu ala, joka on ollut vastaavassa tilanteessa. Kun aikaa kuluu ja toimintamallit vakiintuvat, nähdään, miten lakimuutos on näkynyt. Yrittäjä näkee uudistuksen hyvänä Pohjois-Pohjanmaalla Pyhäjoella nuohoava Saara Mustakallio on saanut muutoksen myötä laajentaa reviiriään. Hintoja hän ei ole nostanut. Uudistus on hänen kohdallaan kääntynyt positiiviseksi. – Muutama asiakas on soittanut niin sanotusti rajan takaa ja kertonut, että on odottanut lakimuutosta ilolla. Muutos on helpottanut työtä. Nyt saan mennä sinne, missä on tarvetta. Uusi laki luo vaihtoehtoja yrittäjille sekä asiakkaille. Valtakunnallinen toimija on kaupannut Mustakallion mukaan hänenkin alueellaan puhelimitse nuohousta. Ylihintaan, sanoo pyhäjokinen. Isot toimijat pelottavat yksinyrittäjää. Hän on kuitenkin vastannut lakimuutokseen laajentamalla markkinointiaan uusille alueille. – Kun yksi talo siirtyy paikkakunnalla muulle nuohoojalle, se on minulta pois suoraan. Toisaalta, kun on luonut hyvät asiakassuhteet, niin ei moni hevillä vaihda. Sisäministeriön pelastusosaston yli-insinööri Jaana Rajakon mukaan vielä on liian aikaista arvioida uudistuksen vaikutuksia. – Pääosin entiset piirinuohoojat ovat jatkaneet vanhoilla alueillaan. Paikkakuntakohtaisia eroja voi toki olla. Rajakko uskoo, että nuohoojat lisäävät viestintää ja markkinointia. – Viestinnästä huolimatta kiinteistöjen nuohouksen toteutumisen taso voi laskea. Jos nuohouksen vuosittainen toteutuminen laskisi kymmenen prosenttia, tarkoittaisi se sitä, että vuosittain nuohottaisiin yli 100 000 kiinteistöä vähemmän. "Järjestelmän muutoksen myötä kiinteistön omistajien vastuu korostuu." Hannu Murtokare Nuohousalan Keskusliitto Toimitusjohtaja Piirinuohousjärjestelmä lakkasi vuoden alussa. Siirtymäaika päättyi heinäkuussa. Kiinteistön omistajan vastuulla on huolehtia, että vakituisesti asuttu kiinteistö nuohotaan kerran vuodessa ja vapaa-ajan asunto vähintään kolmen vuoden välein. Nuohousvelvoite koskee tulisijoja, joita lämmitetään kiinteällä polttoaineella tai öljyllä. Nuohottavia kiinteistöjä on Suomessa hieman yli miljoona. Eniten nuohottavia kohteita on Varsinais-Suomen ja Pirkanmaan maakunnissa. Yksi nuohooja nuohoaa vuodessa noin 1 500 kiinteistöä.