Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Koronavirus Ajanviete Tähtijutut Näköislehti Kulttuuri Porilaine Urheilu Live

Tiernapoikaperinne sujui puolitoista vuosisataa ilman valituksia – Sitten Tiernasäätiön sisältä julistettiin Murjaanien kuninkaaseen liittyvän rasismia

Vuoden aikana Suomessa esitetään satoja näytelmiä, joiden sisällöstä ei juuri kiistellä. Sen sijaan joulukuussa tapeltiin perin mitättömästä, oululaisen perinteen mukaan pääsääntöisesti yksiäänisestä, noin 20 minuutin laulunäytelmästä. Sen esittää nelihenkinen Tiernapojat-joukkue, jossa voi olla tyttöjäkin. Keskustelua käytiin omaankin työhistoriaani kuuluvassa oululaisessa Kalevassa ja muissakin lehdissä. Väittely on kohdistunut yhteen roolihahmoon, Murjaanien kuninkaaseen. Tierna- eli Tähtipojat on liitetty Ouluun, mutta sitä esitettiin näissä muissakin länsirannikon kaupungeissa. Ensimmäinen kirjallisuudesta tunnettu tähtipoika oli kuusivuotias pietarsaarelainen Johan Ludvig Runeberg vuonna 1810. Tiernapojat kuului loppiaiseen jo synnyinseudullaan keskiajan Saksassa. Tähän Kolmen kuninkaan eli itämaan tietäjien muistopäivään liittynyt kirkkonäytelmä oli jopa osa jumalanpalvelusta. Se muuntui, mutta loppiainen säilyi keskiössä: "Tietäjät" kävivät kuningas Herodeksen ja Jeesus-lapsen luona. Tähtipojat, ruotsin stjärngossenista tiernapojiksi vääntyneenä, tuli Ruotsista Ouluun ensi kerran tietävästi 1873 - kaikkine hupaisine käännösvirheineen. Venäjän keisarille, "hyvälle tsaarille" Aleksanteri II:lle kajautetaan kesken kaiken ylistyslaulu ("joka pois ottaapi orjuuden") samassa tarkoituksessa kuin 1960- ja 1970-luvulla puhuttiin ystävyydestä ja yhteistyöstä. Vielä Ruotsin stjärngosseissa oli kolme kuningasta, eurooppalainen, aasialainen ja afrikkalainen, mutta ajan mittaan jäljelle jäi vain jälkimmäinen, joka edustaa kaikkia kolmea. Ylhäisiksi puettujen Juudean kuninkaan Herodes Suuren ja Murjaanien kuninkaan lisäksi mukana on Herodeksen asemies Knihti (ruots. knekt eli sotilas tai ritari) sekä ainoana miekattomana tähden pyörittäjä Mänkki (nahkojen käsittelyssä käytetty polvilauta eli mänkki, joka on joskus ollut tähden jalustana). Mustavalkodokumentti kuvasi taannoin, miten oululaiset tähtijengit tappelivat reviireistään niin, että jo ennen esityksiä tähtikin oli mäsänä. Kyse oli rahasta, sillä esityskausi saattoi tuottaa työmiehen vuosipalkan. Sotien jälkeen toiminta alistettiin luvanvaraiseksi. Vuonna 1933 aloitettiin julkinen kilpailu. Palkintokaappiaan on useimmiten kartuttanut jokin Oulun Ynnin (NMKY) joukkueista. Kaikki sujui ilman valituksia puolitoistavuosisataa, kunnes vuonna 2005 perustetun, tiernapoikaperinnettä vaalivan Tiernasäätiön puheenjohtaja ja yksi hallituksen jäsen julistivat joulukuussa Kalevassa, että Murjaanien kuninkaaseen liittyy rasismia, ja viittasivat hollantilaiseen Zwarte Piet -perinteeseen. Kyseisen blackface (mustanaama) -irvailun tarkoitus oli mustien pilkkaaminen typerinä ja lapsellisina. Rinnastuksen tyrmäsikin tiernapoikaperinnettä tutkinut kansainvälisen politiikan emeritusprofessori Jouni Suistola, joka piti vertailua sekä tyhmyytenä että ymmärtämättömyytenä. Murjaanien maata ei ole olemassakaan, ja Murjaanien kuningas viittaa pohjoisafrikkalaisiin maureihin (arabeihin), jotka hallitsivat Espanjaa liki 800 vuotta ja jotka ovat meitä tummempia. Samaan tulokseen päätyi oululainen, marokkolaislähtöinen ranskan yliopistonlehtori Daniel Attias, joka ei myöskään näe Tiernapojissa mitään rasistista. Tiernaperinteestä paljon kirjoittanut Kalevan edesmennyt kulttuuritoimittaja Kaisu Mikkola on vakuuttanut, että murjaani-ilmaisulla on vain kuvattu afrikkalaista henkilöä. "Rasismiksi kääntyy se, mikä ei ole tähän saakka sitä ollut", Suistola kirjoitti Kalevassa ja kysyi: "Miksei murjaani saa olla musta?" Erkki Teikari Kirjoittaja on SK:n entinen päätoimittaja.