Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Koronavirus Live Urheilu Ajanviete Näköislehti Kulttuuri Porilaine Tähtijutut

Köyliön susilaumalla taas pentuja – Pohjois-Pohjanmaalla pannoitettu susi vaelsi Satakuntaan

Köyliön ja Huittisten alueella elävä susilauma on vahvistunut kevään aikana pennuilla. Ala-Satakunnan riistanhoitoyhdistyksen petoyhdysmies Heikki Kulmala ei halua yksittäisten riistakamerakuvien pohjalta tehdä sen tarkempia johtopäätöksiä pentujen määrästä. – Kolmesta olen kuullut. Hirvijahdin käynnistyessä aletaan saada näköhavaintoja ja talvella jälkihavaintoja. Luonnonvarakeskus Luken kesällä julkaiseman raportin mukaan susien määrä on lisääntynyt läntisessä Suomessa, ja erityisesti Varsinais-Suomessa ja Pohjois-Pohjanmaalla. Luken kanta-arvion mukaan Satakunnassa oli maaliskuussa 10–14 sutta. Köyliössä ja Kankaanpäässä arvioitiin olevan 4–5 sutta, Eurajoella ja Honkajoella 1–2. Lisäksi maakuntarajan lähistöllä arvioitiin Laitilan Kaivolassa olevan 7–8 sutta, Isojoen Lauhanvuorella ja Punkalaitumella 4–5 sutta sekä Pyhärannan Ihodessa 2 sutta. Luke on jo muutaman vuoden ajan ylläpitänyt netissä riistahavainnot.fi -sivustoa, johon petoyhdysmiehet ovat kirjanneet ihmisten suurpetohavaintoja. Köyliön alfasusiparin lisääntyminen ei sinänsä yllätä luonnonvarakeskuksen tutkimusinsinööri Antti Härkälää . – Vuodesta 2015 lähtien Köyliön reviiriä hallinnut alfapari on tuottanut pentuja monena vuonna peräkkäin. Lauma on vakiintunut alueelle. Härkälän mukaan sudenpennuista aletaan saada enemmän ja tarkempia havaintoja syksyisin, kun ne alkavat liikkua aikuisten susien mukana yhä isommilla alueilla. – Vielä keskikesänä aikuiset jättivät pennut odottamaan saalistusreissujen ajaksi. Kesällä sudet ovat Satakunnassa aiheuttaneet huolta erityisesti lammastarhureille. Sudet ovat syöneet laitumella olleen lampaita ainakin Luvialla ja Honkajoella. Suden metsästystä pohtii parhaillaan maa- ja metsätalousministeriössä työryhmä. – Työ on kevään koronahaasteiden ja lomakauden jälkeen edennyt. Määräaikaa ei ole asetettu, kertoo neuvotteleva virkamies Sami Niemi. Riistahavainnot -nettisivu on tänä vuonna saanut Satakunnassa uuden merkinnän, kun kartalle on ilmaantunut pantasusi Peko. Viime vuoden maaliskuussa Pyhäjoella Pohjois-Pohjanmaalla kaulaseurantapannan saanut nuori susi lähti alkuvuonna vaeltamaan niin, että se saapui Satakuntaan alkukesästä. Siitä lähtien se on viihtynyt Pohjois-Satakunnassa. Tiistaiaamuna Peko oli Isojärven lähistöllä Pomarkun ja Siikaisten rajamailla. Verkkopalvelussa ei esitetä eläimen tarkkaa sijaintia, vaan kerrotaan 5×5 kilometrin ruudun tarkkuudella pannoitetun suden sijainti. Paikannustiedoilla pyritään ehkäisemään suden ja metsästyskoirien kohtaamisia. Satakunnan lähistöllä asustelee toinenkin pantasusi, Karviassa silloin tällöin vieraileva urossusi Kapu. – Se pannoitettiin Keuruun alueella aikuisena viime vuoden maaliskuussa. Sitten sen silloinen kumppani löytyi kuolleena. Viime vuoden lokakuussa se päätti lähteä liikkeelle länteen ja asettui lopulta Lauhavuoren alueelle. Sieltä se löysi naaraan, jonka kanssa teki keväällä pentuja. Luke käyttää susilla niin sanottuja Iridium-pantoja. Niiden paikannustieto ja sen lähetys toimivat satelliittiyhteydellä. – Kun pannoituksesta on jo 1,5 vuotta, niin kohta pannoista loppuu virta, aprikoi Antti Härkälä. Petoyhdysmies Kulmalan mukaan sudet ovat lisääntyneet Satakunnassa, sillä pentuja on muillakin laumoilla. Kesällä julkaistun arvion mukaan erityisesti Kankaanpään reviirin alueen susikanta on kasvanut. Susien määrän arvioimista hankaloittaa eläimen liikkuva luonne. Esimerkiksi Köyliön susilauman läheisyydessä Punkalaitumella asuu toinen lauma. Petoyhdysmies Kulmala ja tutkimusinsinööri Härkälä ovat samaa mieltä siinä, että tällä hetkellä alueen susilaumat ovat melko tarkkoja reviireistään. Härkälän mukaan reviiriraja kulkee tällä hetkellä valtatie 2:lla, Kulmala Loimijoella. – Loimijoen yli kulkeminen on vähentynyt. En tiedä, onko sitten kyseessä hyvä ruokatilanne tai mikä. Takavuosina saimme tasaisin välein havaintoja liikenteestä joen yli. Itse joki on niin pieni, että huononakin talvena susi menee helposti sen yli.