Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Koronavirus Live Urheilu Ajanviete Näköislehti Kulttuuri Porilaine Tähtijutut

Ann Selin oli Postikiistan yksi neljästä viisaasta ja vaikutti siihen, että Suomi oli maailmassa ensimmäinen maa, jossa Lidl liittyi työnantajaliittoon

Ann Selinin puhelin soi torstaina 21. marraskuuta vuonna 2019 klo 13.20. Nyt oli tosi kyseessä. Kaksi viikkoa aikaisemmin Posti- ja logistiikka-alan unionin PAU:n jäsenet olivat aloittaneet lakon, jonka syynä oli se, että valtio-omisteinen Posti haluaa siirtää työntekijöitään halvemman työehtosopimuksen piiriin. Tilanne oli äitynyt pahaksi: valtakunnansovittelijan keinot olivat loppuneet, lakot olivat laajentuneet kymmenien liittojen lähdettyä tukilakkoon. Suomalaiset alkoivat jakautua postin harjoittaman työehtoshoppailun vastustajiin ja postin kulkua vaikeuttaneiden lakkolaisten vastustajiin. Oltiin pattitilanteessa. PAU:n puheenjohtaja Heidi Nieminen soitti apuun neljä viisasta, joissa ruumiillistuu se hiljainen valta jota ammattiyhdistysliikkeellä Suomessa on. Pöydän ääreen istuivat toisilleen tutut kaverukset, joilla oli kullakin vuosikymmenten kokemus työmarkkinaneuvotteluista. Heistä ensimmäinen oli Ann Selin , joka oli puoli vuotta aiemmin jättänyt palvelualojen ammattiliiton PAM:n puheenjohtajan tehtävät. Muut pöydän äärelle istuutuneet olivat Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK:n entinen puheenjohtaja Lauri Ihalainen , aiemmin vt. valtakunnnansovittelijana toiminut Jukka Ahtela sekä työnantajajärjestöjen palveluksessa uransa tehnyt Lasse Laatunen. Jos tämä nelikko ei keksisi keinoa ulos postikiistasta, ei sitä olisi. Ann Selinin elämänkerta avaa ovet suljettuihin neuvotteluhuoneisiin Neljä viisasta esittivät seitsemää erilaista ratkaisumallia. Lopullisen paperin hyväksyivät kaikki muut paitsi Medialiitto ja ratkaisu jäi saavuttamatta. Sekä ministeri Sirpa Paatero (sd.) että Antti Rinne (sd.) joutuivat eroamaan. Postin lakko päättyi lopulta. Työntekijät pysyivät alkuperäisissä liitoissaan, suomalaiset saivat tietää mitä on työehtoshoppailu ja nähdä, että ammattiyhdistysliikkeellä on edelleen voimaa. Pirkko Vekkelin ja Ismo Loivamaan kirjoittama elämänkerta Ann Selin – Ihminen, nainen, johtaja avaa ovet ammattiyhdistysliikkeen ytimeen, jossa vuonna 1960 Helsingissä syntynyt Selin on vaikuttanut siitä asti, kun hän 16-vuotiaana sai ensimmäisen työpaikkansa juoksutyttönä Liiketyöntekijäin Liitossa. – Olen aina ajatellut, että jos minuun luotetaan ja uskotaan, että pärjään, niin menen päin vain, Selin kuvailee. Selin eteni nopeasti eri tehtäviin, ensin monistamaan, luottamusmieheksi, nuorisosihteeriksi, puheenjohtajan sihteeriksi, aluetoimiston esimieheksi Jyväskylään ja lopulta uuden, neljän yhdistyksen fuusiosta syntyneen palvelualojen 200 000 jäsenen ammattiliiton PAMin puheenjohtajaksi, jona hän toimi 16,5 vuotta. "Usein miesten varjosta nousseiden naisten, on tarvinnut olla aika hyvä" Ei ollut itsestäänselvää, että Selinistä tuli vuonna 2002 PAM:n puheenjohtaja. AY-liikkeen johtopaikkoja olivat kansoittaneet vuodesta ja vuosikymmenestä toiseen miehet. – Se, että omasta liitostaan juoksutyttönä nousseesta Ann Selinistä tuli lopulta Suomen suurimman ammattiliiton PAM:n puheenjohtaja, oli ainutlaatuista. Hänen, kuten usein miesten varjosta nousseiden naisten, on tarvinnut olla aika hyvä, Selinin pitkään tuntenut presidentti Tarja Halonen toteaa. Työ- ja luottamustehtävät ovat seuranneet Selinin uralla toisiaan useimmiten pyynnöstä ja monesti tukijoukoissa on ollut niin miehiä kuin naisia. Tuki on tullut näyttöjen ja luottamuksen kautta. Anin teeskentelemättömyys, ratkaisukeskeinen asenne ja ihmisten arvostaminen herättivät luottamusta. Puolisoa tai lapsia hänellä ei ole, mutta se oli Selinin oma valinta. – Jos ajattelen ihan omaa rooliani, niin olen luottamustehtävässä. Tämä ei ole minulle vain leipätyö, vaan tässä on sydän mukana. Suomi oli maailmassa ensimmäinen maa, jossa Lidl liittyi työnantajaliittoon Pienellä Suomella ja PAM:lla oli iso merkitys siinä, että saksalainen kauppaketju Lidl saatiin muuttamaan toimintatapojaan. Se oli hyvä esimerkki siitä, että asioihin voi vaikuttaa. Lähtötilanne oli tämä: saksalaisyhtiön johtamiskulttuuri perustui hyvin nurjaan ihmiskäsitykseen: lähtökohta oli, että kaikkia epäiltiin koko ajan kaikesta. Mitään ei neuvoteltu, asiat vain määrättiin. Lidl huomasi Suomessa joutuvansa opettelemaan paikalliset työmarkkinakäytännöt. Työntekijät alkoivat järjestäytyä, ja lopulta Suomi oli maailmassa ensimmäinen maa, jossa Lidl liittyi työnantajaliittoon. Vuonna 2011 Lidl teki Saksassa täyskäännöksen yrityskulttuurissaan. Se alkoi pitää huolta maineestaan ja pyrki tosissaan vastuullisuuteen kaikin tavoin. Tehtävää oli paljon, sillä kauppaketjun maine oli pahasti ryvettynyt kansainvälisissä skandaaleissa. Ruotsissa oli myrkytetty ruokaa, jotta kodittomat eivät kävisi tonkimassa roskiksia ja myytiin Gazan sodan takia boikotissa olevia israelilaisia hedelmiä espanjalaisina. Saksassa urkittiin työntekijöiden yksityiselämää ja myymälöiden pukuhuoneisiin oli asennettu valvontakameroita. Nykyään kauppaketjun maine on parantunut. Tiedotus on muuttunut avoimemmaksi ja esimerkiksi Suomessa myyntiin on otettu myös suomalaisia tuotteita. "Porvari syö pöydässäsi" – Oiva Lohtander ja hyllytetty vaalimainos Ammattiyhdistysliikkeellä on ollut Suomessa vahva asema jo yli vuosisadan. Tavallisessa arjessa ay-toimijoiden puurtaminen jää monilta huomaamatta. Ellei sitten ole kyseessä äänekäs mielenosoitus tai kohun aikaansaanut hyllytetty mainoskampanja. Esimerkkinä jälkimmäisestä oli SAK:n vaalikampanja, jonka oli tarkoitus herätellä nukkuvia äänestäjiä. Selin muistelee yli kymmenen vuoden takaista "Porvari syö pöydässäsi"-kampanjaa pitkin hampain. Kampanjan mainosspotista syntyi pahanpäiväinen rähinä. Näyttelijä Oiva Lohtander esitti siinä porsastelevaa ahnetta porhoa, joka mässäilee herkkupöydän ääressä. Herkkuja notkuvalla ruokapöydällä loikoo sitruunaviipaleiden peittämä, ateriaksi valmistettu saimaannorppa. Lopuksi lempeä ääni kehottaa katsojaa äänestämään. Mainos hyllytettiin välittömästi. Se ei ehtinyt pyöriä televisiossa kertaakaan. Spotti tosin päätyi Youtubeen. – En pitänyt siitä, että haetaan voittoja vastakkainasettelun kautta. SAK:ssa on kamppailtu vuosia sen kanssa, että saataisiin ihmiset äänestään. Mutta voi olla, että pojilla vähän kiehahti yli, Selin summaa. Sipilän kiky toi uudet, kylmät tuulet työmarkkinoille Jos Saksalainen Lidl edusti autoritääristä käskykulttuuria, toi yritysjohtajana toiminut pääministeri Juha Sipilä saman käyttäytymismallin myös politiikkaan ja työmarkkinoille. Uuden ajan tuulet olivat ammattiyhdistysnäkökulmasta kylmät. Selin kuvaa Sipilän aikaa karmeaksi. – Sipilä vain tuli ja ilmoitti, että näin on päätetty ja näin toimitaan. Se oli aivan järkyttävää, sillä Suomessa oli totuttu hoitamaan asiat sopimalla, neuvotellen ja keskustellen. Liiton hallitus istui usein ja kokoukset venyivät pidemmiksi kuin koskaan aikaisemmin, jopa kuudesta kahdeksaan tuntiin. – Se kulminoitui sitten siihen, että 30000 ihmistä seisoi Senaatintorilla vesisateessa osoittamassa mieltä. Kilpailukykysopimus kävi ihmisten oikeudentajuun. Se koettiin nöyryyttämisenä ja kyykyttämisenä "Suomen edun nimissä".