Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Urheilu Näköislehti Lukemisto Kulttuuri Porilaine Testit ja visat

Tuleeko yhteisestä Euroopasta 20 vuoden päästä maailman kiinnostavin hot spot digitalisaation, tekoälyn ja robotiikan alalla?

Eurooppa käy vaaliuurnille ristiriitaisissa tunnelmissa. EU-keskustelua värittävät monet haastavat ilmiöt ja epävarmuudet, jotka liittyvät muun muassa ääriliikkeiden kannatukseen, EU:n geopoliittisiin paineisiin, Britannian EU-eroon sekä ilmastonmuutokseen ja muuttoliikkeen kaltaisiin globaaleihin haasteisiin. EU:n sisäiset ja ulkoiset uhkakuvat ovat todellisia ja riskejä on tärkeää hallita. Samalla on tunnistettava unionin kiistattomat vahvuudet ja onnistumiset. Viime vuosinakin on edistytty monissa tärkeissä asioissa: työllisten määrä on ennätyksellisen korkealla, EU:n kilpailukykyä on palautettu ja julkisia talouksia tasapainotettu, ilmastonmuutoksen torjunnassa on otettu edelläkävijän rooli ja kauppasopimusverkostoa on laajennettu. EU:n merkitys kirkastuu, kun asioita katsoo pitemmällä perspektiivillä. Kehityksen huomaa, kun katsoo vaikkapa 20 vuotta taaksepäin: kuinka pitkälle EU on edennyt vuodesta 1999, jolloin Suomi oli ensi kertaa EU-puheenjohtajamaana? Ja mitä kaikkea voisimme saada aikaan seuraavan 20 vuoden aikana? Suomalaisen elinkeinoelämän näkemyksen mukaan EU:lla on edessään valoisa tulevaisuus, mikäli pystymme kokoamaan rivimme ja tekemään viisaita päätöksiä. EU voi näyttää vuonna 2039 vaikkapa tältä: ilmastonmuutosta kiihdyttävät hiilidioksidipäästöt ovat jäämässä historiaan. Silloin EU on etenemässä kohti hiilen nettoneutraaliutta – hetkeä, jolloin sidomme hiilidioksidia takaisin yhtä paljon kuin sitä päästetään ilmakehään. Samoin Euroopan ilmastodiplomatia on tuottanut tulosta ja päästöillä on maailmanlaajuisesti hinta, joka muodostuu markkinaehtoisesti. Jos myönteinen kehitys toteutuu, EU:n sisämarkkinoilla voidaan toimia 20 vuoden kuluttua kuin kotimarkkinoilla. Eurooppalaisilla yrityksillä voi olla yhteinen veronumero ja työntekijöillä eurooppalainen sosiaaliturvatunnus, joka tekee muuttamisen EU:n alueella entistä helpommaksi. Yritysten kesken kilpaillaan aidosti samoista lähtökohdista, eikä aikaa kulu sääntöjen selvittelyyn ja etuisuuksien vertailuun. Yhtä lailla mahdollista on tulevaisuus, jossa Euroopasta on tullut maailman kiinnostavin hot spot digitalisaation, tekoälyn ja robotiikan alalla. Vahva oma sisämarkkina, jossa myös digitaaliset sisällöt ja palvelut liikkuvat esteittä, antaa hyvän pohjan innovaatioille. Vuonna 2039 Eurooppa voi olla sääntöpohjaisen vapaakaupan suunnannäyttäjä. EU:n ja Afrikan välisen uuden kumppanuussopimuksen myötä yrityksen perustaminen nopean talouskasvun Etiopiaan voi olla yhtä helppoa kuin Puolaan, ja tavarat ja palvelut liikkuvat maanosien välillä lähes vapaasti. Sekä Yhdysvaltojen että Kiinan kanssa on solmittu uudet kauppakumppanuudet, ja EU on niiden rinnalla maailmantalouden kolmas napa. EU, sen perusarvot ja saavutukset tarvitsevat nyt aktiivista tukea ja määrätietoista sitoutumista. Muutoin ne ovat vaarassa rapautua. Ensimmäinen askel kohti parempaa tulevaisuutta käy vaaliuurnien kautta. Taltutetaan siis äänestysapatia ja vaikutetaan yhdessä siihen, että EU on jatkossakin meille ilon ja ylpeyden aihe. Pekka Lundmark hallituksen puheenjohtaja, Elinkeinoelämän keskusliitto EK Jyri Häkämies toimitusjohtaja, Elinkeinoelämän keskusliitto EK