Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Urheilu Näköislehti Testit ja visat Lukemisto Porilaine Kulttuuri

Bolsonaro valmis ottamaan Amazonin hätäavun vastaan, jos Macron peruu "loukkauksensa"

Brasilian presidentti Jair Bolsonaro on sittenkin valmis ottamaan G7-ryhmän lähettämän 20 miljoonan euron arvoisen hätäavun vastaan. Amazonin sademetsissä leviävien metsäpalojen sammutusavun vastaanoton edellytys on Bolsonaron mukaan se, että Ranskan presidentti Emmauel Macron peruu ensin "loukkauksensa", kertoo Reuters. Bolsonaro pilkkasi Macronin vaimoa Brigitte Macronia Facebookissa sen jälkeen, kun Macron oli kutsunut Bolsonaroa valehtelijaksi. Tiistaina Bolsonaro ilmoitti, ettei Brasilia hyväksy maan johtavien teollisuusmaiden neuvottelemaa hätäapupakettia. Tätä ennen maan ympäristöministeri Ricardo Salles oli toivottanut rahat tervetulleeksi. Ranskan presidentin kanslia ei ole kommentoinut Bolsonaron uusinta vaatimusta. Ennätysmäärä paloja Tulipalot Amazonian sademetsässä eivät johdu vain luonnon omasta rytmistä, vaan ne ovat taloudellisen edun nimessä sytytettyjä. Pitkään jatkuessaan ne voivat kuitenkin heikentää koko Etelä-Amerikan elinkelpoisuutta. Näin arvioi tutkija Markus Kröger Helsingin yliopistosta. Kehitysmaatutkimuksen apulaisprofessorina toimiva Kröger vertailee tutkimuksessaan metsien häviämistä Etelä-Amerikassa ja Suomessa. – Amazonian tulipalot ovat tuhopolttoja. Niitä ei voi mitenkään verrata esimerkiksi Euroopan tai Siperian metsäpaloihin, Kröger toteaa. Brasiliassa on usein maastopaloja kuivan kauden aikana, mutta tänä vuonna yksittäisiä paloja on ollut ennätysmäisesti, lähes 80 000 kappaletta. Suurin osa niistä on ollut Amazoniassa. "Poltetun maan taktiikka" Tulipalot hyödyttävät Krögerin mukaan Brasilian karja- ja soijateollisuutta. Metsäpalojen avulla ne saavat lisää maata käyttöönsä. Palot liittyvät osin aiempien maatalousmaiden kaskeamiseen, mutta niiden yhteydessä maanomistajat pyrkivät laajentamaan tiluksiaan. Kröger puhuu poltetun maan taktiikasta. – Jos katsoo satelliittikartalta, paloja on esimerkiksi isojen valtateiden reunoilla. Metsäkadon voimakkuus Amazoniassa on vaihdellut aalloittain. Sademetsän hupeneminen hidastui suojelun myötä 2000-luvun alussa, mutta se on alkanut lähiaikoina taas kiihtyä. Syy palojen lisääntymiselle on Krögerin mukaan poliittinen. Presidentti Jair Bolsonaro näkee ne talouselämää ruokkivina. – Luonnon arvo nähdään ennen kaikkea luonnonvarana. Se on ideologinen muutos. Sademetsä tuottaa omat sateensa Amazonian hupenemisella on vaikutusta koko alueen kantokykyyn ja elinkelpoisuuteen. Sademetsä tuottaa omat sateensa ja sateet valtaosalle koko Etelä-Amerikkaa. Kaikkiaan Amazonian sademetsästä on tuhoutunut 20 prosenttia 1950-luvulta alkaen, jolloin sen suurimittainen hävittäminen alkoi. – On arvioitu, että 25 prosentin kohdalla metsä lakkaa tuottamasta omia sateitaan. Näin on arvioitu käyneen esimerkiksi Saharan kohdalla, Kröger sanoo. Metsäkato voi myös pahentaa eroosiota, kun ohutta humuskerrosta sitova metsä poistuu, tutkija arvioi. Brasilia kieltäytynyt sammutusavusta Brasilia on kieltäytynyt G7-maiden tarjoamasta avusta metsäpalojen sammuttamiseksi. Painostuksen alla maa kuitenkin lähetti sotilaita sammuttamaan paloja. Krögerin mukaan tämä ei riitä palauttamaan tilannetta. – Sinne pitää palauttaa ympäristövalvontakoneiston kyky ehkäistä paloja ennalta, tutkija toteaa. Brasilian painostamiseksi tutkija toivoo kansainvälistä boikottia maan tuotteille. Hän vertaa tilannetta Etelä-Afrikan apartheid-sulkuun. – Nyt olisi ehdottoman tärkeä, että EU laittaisi tuontikiellon brasilialaiselle lihalle, soijalle, maissille, puulle ja mineraaleille.