Ladataan
Pääaiheet Verokone 100 tuoreinta Tähtijutut Satakunta Urheilu Näköislehti Testit ja visat Porilaine Kulttuuri

Matalampi veroprosentti voi olla myös kilpailuetu

Päätoimittaja Tomi Lähdeniemi peräänkuulutti ansaitusti konkreettisia keinoja Porin ja Satakunnan talousahdingon helpottamiseksi (SK 30.10.). Lääkkeet voivat olla yksinkertaisia, vaikkakin poliittisesti vaikeita. Elinkeinoelämän keskusliiton Suomessa asuville ulkomaalaisille yritysjohtajille vastikään teettämän selvityksen mukaan tuloverotus on merkittävä kynnystekijä Suomeen muutolle. Ei liene liioiteltua väittää, että samat tekijät vaikuttavat työntekijöiden muuttoalttiuteen myös maamme sisällä. Mainittu seikka on myös Porin elinvoiman kohtalonkysymys, koska juuri työikäisen väestön ja työpaikkojen väheneminen haastavat alueemme kukoistusta. Tuloverotus on siinä mielessä kiitollinen korjauskohde, että se on edes osittain omissa käsissämme. Kokonaistuloveroon suuresti vaikuttava kunnallisvero päätetään kaupunkimme poliitikkojen taholta ja siihen viime aikoina kohdistetut korotukset ovat omiaan alentamaan alueemme houkuttelevuutta. Porin olisikin syytä ottaa strategiseksi tavoitteekseen Suomen alhaisin kunnallisveroprosentti vuoteen 2033 mennessä. Tavoite voitaisiin asettaa vuoden 2019 perustaisesti, jolloin tavoiteveroprosentti olisi 17. Tähän päästäisiin, kun nykyistä veroprosenttia (20,25) alennettaisiin kuntavaalivuodesta 2021 alkaen joka vuosi 0,25 prosenttiyksikköä. Tämä tarkoittaisi sitä, että nykyisen kunnallisverokertymätason ylläpitämiseksi Porissa pitäisi olla 3000 euroa kuukaudessa ansaitsevia veronmaksajia noin 7000 kpl enemmän kuin nyt. Kokonaisverokertymä olisi tässä skenaariossa kuitenkin suurempi, sillä kyseisen keskituloisten joukon tuottama verotulojen virta jatkuisi myös epäsuorasti heidän hyödyntämiensä palveluiden ja tuotteiden kysynnän kautta. Vaikutusta vahvistaisi vielä se, että alhaisemman tuloveroprosentin myötä esimerkiksi 3000 e/kk ansaitsevalla olisi käytössään noin 1000 euroa enemmän vuodessa kuin nykyisin. Suhteellisesti kasvava ostovoimavaikutus koskisi tietysti kaikkia tuloryhmiä, riippumatta tulojen suuruudesta. Suotavaa toki olisi, että tavoitteeseen päästäisiin huomattavasti nopeammin kuin vasta 2033. Lisäksi kuntatalouden kääntyessä positiiviseksi kunnianhimon tasoa tulisi luonnollisesti nostaa ja tavoiteveroprosenttia painaa entistä alemmaksi. On kuitenkin realismia todeta, ettei kertarysäyksellä saada uudistuksia aikaan, olivatpa ne kuinka hyviä tai tarpeellisia tahansa. Entä miten nuo 7000 työpaikkaa sitten luodaan? Lokakuussa päivitetyn Satamittari-tutkimuksen mukaan robotiikka-, automaatio- ja tekoäly-yritysten liikevaihto kasvoi tämän vuoden tammi-kesäkuussa 40,6 prosenttia ja työpaikkojen määrä 6,1 prosenttia viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Satakunta on maamme kärkipäässä mainittujen alojen kehityksessä ja Porissa on sekä yliopisto- että ammattikorkeakoulutasoista opetusta näillä sektoreilla. Alan kasvu on vasta pääsemässä täyteen vauhtiin ja on täysin mahdollista, että 7000 työpaikan tavoitteelle nauretaan vuonna 2033 sen varovaisuuden vuoksi. Synkeistä talousuutisista huolimatta alueemme näkymät eivät ole huonot, sillä taloutemme strateginen painopiste on oikea. Se tarvitsee tuekseen kuitenkin vakaan, ennustettavan ja kannustavan toimintaympäristön, joka luodaan poliittisilla päätöksillä. Antti-Jussi Vesa Porilainen VTM & KTM