Ladataan
Pääaiheet Verokone 100 tuoreinta Tähtijutut Satakunta Urheilu Näköislehti Testit ja visat Porilaine Kulttuuri

Tänä vuonna yt-neuvotteluja on nähty yli 50 kuntaorganisaatiossa: ”Määrä on ryöpsähtänyt ennakoitua isommaksi”

Useat Satakunnan kunnat ovat viime vuosina varautuneet yt-neuvotteluihin, ja osassa sellaiset on myös käyty. Moni kunta pitää niitä mahdollisina myös tulevaisuudessa, selviää Satakunnan Kansan tekemästä kyselystä. Ilmiö ei ole uusi. KT Kuntatyönantajien tutkimuspäällikkö Mika Juutisen mukaan vuodesta 1992 asti kerätyissä tiedoissa ei ole vuotta, jolloin lomautuksia ei olisi ollut. Kuitenkin tänä vuonna käytyjen yt-neuvottelujen määrä on ollut arvioitua suurempi. – KT:n vuodenvaihteen kyselyssä 20 kuntaorganisaatiota ilmoitti käyvänsä tänä vuonna yt:t. Mediaseurannan perusteella niitä on nyt ollut 55 organisaatiossa. Määrä on ryöpsähtänyt ennakoitua isommaksi. Satakunnassa yhteistoimintaneuvottelut ovat olleet esillä viimeisimpänä Eurassa, jossa kunnanhallitus päätti käynnistää koko henkilöstöä koskevat neuvottelut toukokuussa. Niiden tuloksena henkilöstömäärä laskee noin 36 työntekijällä. – Taustalla oli ennen kaikkea vuoden 2018 heikko tulos, mutta tietysti myös heikot talouden näkymät tulevaisuuteen, sanoo kunnan hallintojohtaja Kari Kankaanranta . Pomarkussa puolestaan lomautettiin tänä vuonna koko henkilöstö. Yt-neuvottelut pitää käydä muun muassa silloin, kun organisaatiota muutetaan, ja muutoksilla on vaikutusta henkilöstön asemaan, muistuttaa tutkimuspäällikkö Mika Juutinen. Hänen mukaansa tämänvuotisissa yt-menettelyissä on kuitenkin pääasiassa kyse säästöjen hakemisesta. Hän löytää kuntien yt-neuvotteluille muutaman yhteisen tekijän. Yksi on sote-menojen kasvu. – Akuutimpia syitä ovat tulorekisterin käyttöönotto, ja myös verokorttiuudistus tuo rytmihäiriötä, mitä ei ole osattu ennakoida valtion ja kuntien toiminnassa. Juutinen arvioi, että yleensä yt-neuvottelut koskevat kaikkia henkilöstöryhmiä. – Yleensä kunnissa on euromääräinen säästötavoite. Silloin säästöjä haetaan laajalti. Joskus joku ryhmä tai toiminto voi jäädä yt-neuvottelujen ulkopuolelle, jos tiedetään, ettei sieltä löydy säästöjä. Toteutuessaan suunnitellut sote-palvelujen uudelleen järjestelyt saattavat vähentää kuntien yt-tarpeita, Juutinen arvioi. – Niissä lyödään henkilöstöä yhteen organisaatioon useasta kunnasta ja kuntayhtymästä. Ajatus on, että uusi organisaatio on kustannustehokkaampi. Jos henkilöstöä on liikaa, pitää miettiä, mitä sen kanssa tehdään. Voiko esimerkiksi eläköitymisillä tehostaa, hän miettii. – Pitääkö sen jälkeen kunnan enää käydä yt-neuvotteluja, on vaikeampi juttu. Ne joudutaan käymään, kun organisaatio järjestetään uusiksi, mutta en osaa ottaa kantaa, tarvitseeko sen jälkeen säästöjen takia. Sote-menot ovat suurimmat, eli kun ne ovat pois, peruskunta on vahvempi.