Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Urheilu Näköislehti Lukemisto Kulttuuri Porilaine

Poliisi alkoi postittaa ylinopeuskirjeitä Viroon – "ensimmäistäkään vastausta emme ole vielä saaneet"

Poliisi on kesäkuun alussa alkanut postittaa Viroon ilmoituksia Suomessa ajetuista ylinopeuksista. Kesäkuun ensimmäisellä viikolla ylinopeuskirjeitä lähetettiin 24 kappaletta. Tämän viikon keskiviikkoon mennessä niitä on postitettu 33 kappaletta. Kirjeet perustuvat poliisin automaattiseen kameravalvontaan. Niistä selviää tapahtumapaikka ja -aika, ajoneuvon tiedot sekä rikkomuksesta seuraavan sakon suuruus. Kirjeet eivät kuitenkaan sisällä itse sakkoja. – Rikosoikeudellisia seuraamuksia ei voi lähettää toiseen valtioon, koska se rikkoisi maiden suvereniteettia, kertoo poliisin liikenneturvallisuuskeskuksen johtaja Dennis Pasterstein . Itse rikesakkomääräys pitää noutaa liikenneturvallisuuskeskuksen toimipisteeltä Helsingin Malmilta tai postittaa osallisen Suomessa ilmoittamaan osoitteeseen. Osoite voi kuulua esimerkiksi työnantajalle. – Ensimmäistäkään vastausta emme ole vielä Virosta saaneet. On mielenkiintoista seurata, miten tilanne etenee, Pasterstein sanoo. Jos henkilö ei reagoi kirjeeseen määräaikaan mennessä, hänestä annetaan Suomessa etsintäkuulutus. Tällöin sakko annetaan, kun viranomaiset tapaavat henkilön Suomessa. Ylinopeustapaukset vanhenevat kahdessa vuodessa. Sakko voidaan karhuta vain, jos kirjeen vastaanottaja on ilmoittautunut poliisille mutta jättänyt sakon maksamatta. – Kun kyseessä on ulkomaalainen henkilö, jolla ei ole Suomessa osoitetta, poliisilla ovat pehmeämmät keinot aika vähissä. Viro on ensimmäinen maa, johon poliisi on alkanut lähettää ylinopeuskirjeitä. Syynä on Pastersteinin mukaan se, että ulkomaisissa kilvissä kuvatuista ylinopeustapauksista suurin osa on virolaisia. Poliisin liikenneturvallisuuskeskus käsittelee vajaa miljoona kamerakuvaa vuodessa. Välähdyksistä noin 20 000–25 000 vuosittain tulee ulkomaalaisista autoista. Virolaisten jälkeen tilastoissa erottuvat venäläiset ja ruotsalaiset. Kirjeiden taustalla on liikennerikkomusten selvittämistä edistävä EU-direktiivi CBE. Se mahdollistaa ajoneuvojen omistaja- ja haltijatietojen välittämisen jäsenmaasta toiseen. Suomessa tiedoista vastaa liikenne- ja viestintävirasto Traficom, joka tuottaa palvelun poliisille. Traficomin kehityspäällikkö Elsa Paasilinnan mukaan Suomi on järjestelmän käytössä alkutekijöissä. – Keski- ja Etelä-Euroopassa lähetetään meitä enemmän liikennerikkomuskirjeitä, koska siellä kauttakulkuliikennettä on enemmän. Tämän vuoden toukokuussa suomalaisten tietoja kyseltiin lähes 3 500 kertaa. Kyselyistä hieman yli puolet tuli Latviasta ja neljäsosa Virosta. Lopun kärkiviisikon muodostivat Italia, Saksa ja Belgia. Tiedustelut eivät automaattisesti johda sakkoihin. Syinä voivat olla kielimuuri ja tapausten vähyys: ilmoitukset tulee CBE:n mukaan lähettää sillä kielellä, millä ajoneuvo on rekisteröity tai jollain rekisteröintimaan virallisella kielellä. Suomen poliisilla ei ole toistaiseksi suunnitelmia lähettää ilmoituskirjeitä muihin EU-maihin kuin Viroon. – Aika luonnollinen voisi olla Ruotsi, jonka kielelle meillä olisi jo lomakkeitakin käännettynä, Pasterstein pohtii. Toisaalta suomalaiset voivat saada kauttakulkumaasta mätkyt hyvinkin helposti, jos niissä ylinopeus ei ole rikosasia vaan hallinnollinen asia. – Joistain maista lähetetään suoraan maksuohjeet, Paasilinna kertoo. CBE-direktiivi mahdollistaa ajoneuvojen omistaja- ja haltijatietojen kyselyn toisesta EU-maasta liikennerikkomusten selvittämiseksi. Tietoja voi vaihtaa kahdeksaan rikkomuksiin liittyen: ylinopeus, turvavyön käyttämättömyys, punaisia päin ajaminen, rattijuopumus, huumausaineen vaikutuksen alaisena ajaminen, suojakypärän käytön laiminlyönti, väärällä kaistalla ajaminen sekä viestintävälineen laiton käyttö ajon aikana. Suomi päivitti lainsäädäntönsä nykydirektiivin mukaiseksi loppuvuonna 2015. Tietoja välittävät kansalliset viranomaiset. Suomessa tietokannasta vastaa liikenne- ja viestintävirasto Traficom. Poliisin liikenneturvallisuuskeskus käsittelee vajaa miljoona automaattisen kameravalvonnan Suomessa ottamaa kuvaa vuodessa. Välähdyksistä noin 20 000–25 000 vuosittain tulee ulkomaalaisista autoista.