Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Koronavirus Live Urheilu Ajanviete Näköislehti Kulttuuri Porilaine Tähtijutut

Turpeen nostajan synkkä näkymä: ”Eiköhän työ taida tähän kesään loppua”

Honkajokelainen yrittäjä Pasi Alakoski vastaa puhelimeen. Ensimmäisellä kysymyksellä on lähinnä tarkoitus varmistaa, että puhelu meni oikealle miehelle: Teetkö töitä turvealalla? – Niin... taikka tein. Eiköhän se nyt taida tähän vuoteen jäädä, Alakoski vastaa. Päästiin heti asian syvään päähän. Alan yrittäjien tulevaisuus ei näytä kovin kuulaalta, sillä hallituksen tavoitteena on energiaturpeen käytön vähentäminen. Sitra synkensi näkymiä entisestään, sillä tulevaisuustalon tiistaina julkaisema selvitys kehottaa luopumaan turpeen energiakäytöstä mahdollisimman nopeasti. Alakosken työalat ovat pienentyneet jo tälle kesälle. Hänen nostamansa energiaturve on lähtenyt suureksi osaksi poltettavaksi Poriin, mutta Aittaluodon uusi voimalaitos on pudottanut tarvittavan turpeen määrän ratkaisevasti. – Pori Energian tuotantojohtajan kommentit taannoin Satakunnan Kansassa olivat sen suuntaisia, että he eivät taida turvetta enää kovin kauan tarvita, Alakoski mainitsee. Vielä vuoden alussa Pori Energian lämmöntuotantoon tarvitseman turpeen osuus kaikesta käytettävästä polttoaineesta oli puolet. Yhtiön mukaan ensi vuoden aikana määrä voidaan pudottaa 15 prosenttiin. Vapon turvetuotantojohtaja Pasi Rantonen sanoo, että Sitran selvityksessä annetaan kovin erilainen kuva verrattuna siihen, mitä turpeen käyttäjät kuten Pori Energia viestivät. – Sitran paperissa on se harhaanjohtava viesti, ettei energiaturpeen käyttö juurikaan laskisi. Alan toimijoiden ennuste on, että käyttö tulee vähenemään reippaasti jo lähivuosina. Sitra suosittelee, että turpeen alennetusta verokannasta luovutaan, jotta sitä ei suosittaisi verrattuna muihin lämmityspolttoaineisiin. Sitran asiantuntijoiden mukaan turpeen energiakäytön kieltämistä lailla pitäisi harkita, jos käyttö ei muutoin lopu esimerkiksi vuoteen 2030 mennessä. Alan väkeä ihmetyttää Sitran julistama kiire, kun tuotanto on heidän mukaansa muutenkin vähenemään päin. – Alueita poistuu tällä hetkellä sen verran ripeästi, että aktiivisten turvetuotantoalueiden kokonaismäärä laskee reippaasti vuosittain, Pasi Rantonen sanoo. Honkajokelaisen konekauppiaan ja maatalousyrittäjän Juha Leivon talous liittyy turpeeseen monesta kulmasta. Turpeentuotanto on mukana niin konekaupassa kuin hänen maatalonsa liitännäiselinkeinona. – Turpeentuotanto on tällaisten syrjäkylien toimintaa. Kuinka monen perheen toimeentulo siihen nivoutuu? Sitten on taas vähemmän työtä tällä suuntaa, jos se loppuu, Leivo pohdiskelee ääneen. Tilastokeskuksen mukaan turpeen noston toimialalla työskenteli koko maassa 1 416 henkilöä vuonna 2018. Satakunnassa se työllisti 47. Luku pitää sisällään vain yritykset, joille turve on toimipaikan ilmoitettu pääelinkeino, eikä ota huomioon välillisiä työllistäviä vaikutuksia. Suomen ympäristökeskuksen mallinnuksen mukaan turveala työllistää koko maassa suoraan tai välillisesti 2  500 henkilötyövuotta. Eniten turvetta käytetään ja se työllistää Etelä- ja Pohjois-Pohjanmaalla. Satakunnassa työllisyysvaikutus ylittää 100 henkilötyövuotta. Turveyrittäjät ymmärtävät kyllä, että turpeen tuotannon ja polton päästöt ovat aidosti osa ilmastonmuutokseen liittyvää ongelmaa. Sitä he vaan miettivät, onko turpeesta varaa luopua kokonaan. – Turpeen korvaamiseksi tarvittava puumäärä on valtava. Sitä tuodaan jo nyt ulkomailta, Leivo sanoo. Sitran selvityksen mukaan maailmanlaajuisesti noin puolet energiaturpeesta menee polttoon juuri Suomessa. Turpeella katetaan vajaa viisi prosenttia Suomen kokonaisenergiankulutuksesta, mutta se muodostaa lähes 12 prosenttia kaikista kasvihuonekaasupäästöistä. Keskustelussa nostetaan usein esiin energiaomavaraisuus. Turpeella on ollut rooli huoltovarmuuden ylläpitäjänä. Alkuvuonna 2018 turvevarastoja tarvittiin, kun esimerkiksi puupolttoaineesta oli pulaa. Turpeen nostamiseen tarvitaan riittävän kuivaa säätä. Tosin rajansa kaikella. Viime päivinä on alkanut olla jo turhankin kuivaa, ja turveaumalla saa olla tarkkana, ettei syty paloja. Tähän on varauduttu. Esimerkiksi traktoreissa on nokkavesisäiliöt sammutustöitä varten. Alakoski sanoo, että kotimaisuusaste turpeen nostossa käytetyissä koneissa on suuri. Sitäkin alan yrittäjät pohtivat, että käteen jää huono kortti, jos turvekoneiden arvo romahtaa. Sitran selvityksen mukaan uusien elinkeinojen etsintään tarvitaan tukea valtiolta ja EU:lta. Brysselissä valmistelussa olevasta reilun siirtymän rahastosta toivotaan rahaa myös Suomeen. Turve on suokasvien jäännöksistä epätäydellisen hajoamisen tuloksena kerrostuvaa eloperäistä maa-ainesta. Satakunnassa harjoitetaan turvetuotantoa erityisesti Pohjois-Satakunnassa Karvianjoen yläjuoksulla sekä Ala-Satakunnassa etenkin Pyhäjärven ja Kokemäenjoen välisellä alueella. Vapo Vapo Oy on suomalainen valtionyhtiö, joka tuottaa energiaa muun muassa turpeesta ja puupolttoaineista sekä aktiivihiiltä turpeesta. Suomen valtio omistaa Vaposta 50,1 prosenttia. Kekkilä Oy on Vapon tytäryhtiö. Sitra Sitra eli Suomen itsenäisyyden juhlarahasto on julkisoikeudellinen eduskunnan valvoma rahasto, joka perustettiin vuonna 1967 Suomen Pankin yhteyteen Suomen itsenäisyyden 50-vuotisjuhlan kunniaksi. Sitran tehtävä on rakentaa huomisen menestyvää Suomea, ennakoida yhteiskunnan muutosvoimia ja niiden vaikutuksia, etsiä uusia käytännön toimintamalleja ja vauhdittaa kestävään hyvinvointiin tähtäävää liiketoimintaa.