Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Koronavirus Ajanviete Tähtijutut Näköislehti Kulttuuri Porilaine Urheilu Live

Konserttiarvio: Yhteisöllinen konsertti Teljän kirkossa

Beethovenia ja barokkia. Satakunnan Soitannollisen Seuran konsertti 2.2. Teljän kirkossa. Palmgren-konservatorion Kamariorkesteri. Ohjaus ja konserttimestari Salla Vanhanen, viulu. Solistit Marja Haapaniemi, sopraano, Suvi Jokimaa, viulu ja Jukka-Pekka Lehto, huilu. Trio Sylvia. Vesa Vaahtoranta, sello ja Anneli Vaahtoranta, piano ja basso continuo -ryhmässä cembalo. Satakunnan Soitannollinen Seura koki vahvan piristysruiskeen, kun Palmgren-konservatorion Kamariorkesteri soitti jousiorkesterina konsertin kahdessa esityksessä. Sopraano Marja Haapaniemi lauloi Kleopatran resitatiivin E pur cosi in un giorno ja aarian Piangeró la sorte mia Händelin Julius Caesar -oopperasta. Jukka-Pekka Lehto soitti soolohuilun stemman Telemannin Ouverture-sarjassa a-molli . Marja Haapaniemen sopraano soi kirkkaana tunnekylläisessä resitatiivissa. Aariassa Itken kohtaloani juoksutusten heleys vei ajatukset hetkeksi pois synkästä tekstistä. Palmgren-konservatorion Kamariorkesteri maalaili yksituumaisen tarkasti oopperamusiikin vahvat sävyt ohjaajansa Salla Vanhasen viulun viitoittamana. Telemannin sarjassa kuultiin tanssillisten osien kirmaavaa leikkiä. Jukka-Pekka Lehdon taiturillinen, konsertoiva huilu näytti esimerkkiä nuoremmille. Seitsenosaisen sarjan lukuisat da capot eli alkuosan kertaukset onnistuivat yhtyeellä kohdalleen. Poloneesissa tapahtui kömmähdys. Palmgren-konservatorion ammatillisen linjan opiskelija Suvi Jokimaa (opettaja Minna Litmanen ) esitti viulistin otteella Beethovenin Romanssin F-duuri op. 50 . Viulu soi täyteläisen varmasti aivan alun pientä epäpuhtautta lukuun ottamatta. Anneli Vaahtorannan piano tuki täyteläisen kaunista satsia herkällä korvalla. Wenceslaus Matiegkan sovitus (sellon tilalla klassinen kitara) Beethovenin Serenadista nro 8 oli mainio ”loppukevennys” konsertille. Trio Sylvia: Hanna Raiskio , viulu, Minna Litmanen , alttoviulu ja Juha-Pekka Peltonen , kitara tavoittivat serenadin kepeät sävyt. Soolot soivat hallitun aistikkaasti ja yhteissoitossa oli vauhdikasta menoa. Ainoastaan jousten pizzicatot kitaran näppäilyjen rinnalla jäivät lähes kuulumattomiin. Hitaassa, neljännessä osassa tunteita vuodatettiin koskettavasti pitkillä sävelillä. Poloneesissa kuviointi sooloissa ja juoksutukset hurmasivat.