Ladataan
Pääaiheet Verokone 100 tuoreinta Tähtijutut Satakunta Urheilu Näköislehti Testit ja visat Porilaine Kulttuuri

Vaikean vuoden valopilkku nousi Tokiosta – Satakunnasta kaksi varmaa olympiaurheilijaa, mutta monessa lajissa kamppailu kisapaikoista on vasta huipentumassa

Tokion kesäolympialaisiin on aikaa yhdeksän kuukautta. Tiukassa olevien olympiapaikkojen metsästyksessä alkaa olla tosi kyseessä, sillä karsintakilpailut ja muut mahdollisuudet hupenevat koko ajan. Suomi toivoo saavansa Tokioon yli 50 urheilijan joukkueen. Vuoden 2016 Rio de Janeiron olympialaisiin Suomi sai 54 urheilijaa. Alle 50 urheilijan sinivalkoiset ovat jääneet edellisen kerran vuonna 1932, jolloin Los Angelesiin lähti vain 40 suomalaiskilpailijaa. Satakunta saa Tokion olympialaisiin ainakin muutaman urheilijan. Seuraavassa satakuntalaisten ja satakuntalaislähtöisten olympiatoivojen tilanne. Varmat lähtijät Vuoden 2013 MM-pronssimitalisti Matti Mattsson lähtee kolmannen kerran olympialaisiin. Porin Uimaseuran kauhojan vuosi oli vaikea, mutta jotain hyvääkin se toi. Mattsson ui huhtikuussa Tukholmassa päämatkansa 200 metrin rintauinnin aikaan 2.10,30, jolla hän alitti olympiarajan viidellä sadasosalla. Niinpä Mattssonin, 26, ei tarvitse käyttää tulevan kauden alkua olympiarajan jahtaamiseen, vaan hän voi keskittyä rauhassa Tokioon. Lontoon olympialaisissa 2012 Mattsson oli 17:llä sijallaan paras suomalaisuimari. Riossa sijoitus parani yhdellä, mutta kovien tavoitteiden jälkeen se oli porilaiselle raju pettymys. Naisten maantiepyöräilyyn on jaossa 67 paikkaa, joista kaksi menee isäntämaa Japanille. Olympiapaikkoja jaetaan ensin maarankingin mukaan. Siinä Suomi ei menesty tarpeeksi hyvin, koska pisteitä on kerännyt lähinnä yksi nainen: Lotta Lepistö . Lepistön omat pisteet vievät hänet silti Tokioon. Jos maarankingin perusteella ilman kisapaikkaa jäävällä maalla on yksilörankingissa urheilija 100 parhaan joukossa, se saa kisapaikan. Trek-Segafredo-tallissa ammatikseen polkevan ja Porin Tarmoa kotimaassa edustavan Lepistön kausi oli terveysmurheiden takia hankala. Siitä huolimatta noormarkkulainen on maailmanlistalla kirkkaasti sadan joukossa, sijalla 64. Monessa muussa lajissa rankingit sulkeutuvat vasta keväällä, mutta maantiepyöräilyssä pisteitä ei pysty enää keräämään eikä listaus enää muutu. Ensimmäisissä olympialaisissaan Riossa Lepistö oli aika-ajossa 17:s. Maantieajossa hän joutui keskeyttämään. Liipaisun päässä Kankaanpään Ampumaurheilijoiden Juho Kurki jäi seitsemän vuotta sitten pisteen päähän Lontoon olympiapaikasta. Joulukuussa 28 vuotta täyttävä kivääriampuja on ollut koko vuosikymmenen kansainvälisellä tasolla, mutta olympiatavoite on yhä täyttämättä. Keväällä Pekingin maailmancupin kilpailussa Kurki oli kuudes ja vain kahden pisteen päässä maapaikasta. Ensi vuoden puolella Kurki voi vielä ampua maapaikan helmi-maaliskuussa järjestettävistä EM-kisoista tai huhtikuun Euroopan olympiakarsinnoista. Rankingpisteet antavat vielä paikan parhaalle, joka ei ole muuten saanut olympiapaikkaa. Myös siinä kankaanpääläinen on lähellä, sillä rankingin perusteella Tokion-lipussa on kiinni 11:enä oleva Itävallan Alexander Schmirl 632 pisteellään. Kurki on rankingissa heti itävaltalaisen perässä 625 pisteellään. Karate pääsee olympialaisiin lajin emämaassa Japanissa. Euran Karateseuran Titta Keinänen on viime vuosina ollut suomalaisten ykkösottelija. Kamppailulajeissa olympiapaikat ovat niin tiukassa, että kisoihin pääsevä urheilija on jo tosissaan mitalitaisteluissa. Siinä kamppailussa Keinänenkin on mukana. EM-pronssia keväällä voittaneen Keinäsen oma sarja on yli 68-kiloiset. Tokiossa kyseinen sarja yhdistetään kuitenkin alle 68-kiloisten kanssa yhdeksi yli 61-kiloisten sarjaan. Olympiarankingin kautta yli 61-kiloisten sarjaan kisapaikan saa neljä urheilijaa, kaksi alle 68- ja kaksi yli 68-kiloisista. Yhdistetyn yli 61-kiloisten sarjan olympiarankingissa Keinänen nousi EM-pronssin jälkeen yhdeksänneksi. Edellä olleista urheilijoista peräti kuusi kuului alle 68-kiloisiin. Keinäsen oman sarjan yli 68-kiloisten ottelijoita edellä oli kaksi. Toinen heistä oli Japanin Ayumi Uekusa , jolle heltiää olympiaisännän kiintiöpaikka. Niinpä Keinänen oli 68-kiloisten olympiarankingin kakkonen ja kiinni kisapaikassa. Kesän ja syksyn aikana hän on kuitenkin menettänyt asemiaan. Uekusan lisäksi yli 68-kiloisista edellä ovat Kreikan Eleni Chatziliadou (4 125 pistettä), Iranin Hamideh Abbasali (3 382,5) ja Italian Clio Ferracuti (3 292,5). Heistä Keinäsen (3 127,5) pitäisi ohittaa kaksi ottelijaa ennen kuin olympiaranking umpeutuu 6. huhtikuuta. Mahdollisuuksia riittää, sillä jäljellä on vielä seitsemän kisaa, joista voi kerätä ranking-pisteitä. Viimeinen pisteitä tuova tapahtuma on ensi kevään EM-kisat. Koska lopullisissa pisteissä huomioidaan viimeisimmät maanosan mestaruuskisat, ensi kevään kisat pyyhkivät laskennasta pois viime kevään kisat, joista Keinänen sai pronssillaan rutkasti pisteitä. Jos olympiaranking ei tuo kisapaikkaa, sen voi napata vielä ensi vuoden toukokuussa Pariisissa järjestettävässä maailmankarsinnassa. Sieltä kisoihin selviää jokaisen sarjan kolme parasta. Kaukana, mutta sittenkin lähellä? Painonnoston olympiapaikasta tuli Suomen sisäisiä vääntöjä ja kohuja niin 2012 kuin 2016. Lontooseen Suomi sai viime hetkillä villin kortin, Rioon aukesi tilaa naisnostajalle, kun dopingongelmat sulkivat muutamia maita kisoista pois. Molemmilla kerroilla valinnoissa joutui pettymään porilainen Anna Everi (nyk. Tokola). Rion-paikan hänen edestään vei nakkilalaislähtöinen Anni Vuohijoki . 63-kiloisten sarjassa kymmenenneksi sijoittunut Vuohijoki on suomalaisista nytkin lähimpänä olympiapaikkaa. Ranking-listoilta Tokioon pääsee vain jokaisen sarjan kahdeksan parasta. Vuohijoki on 64-kiloisissa sijalla 26, eli kaukana olympiapaikasta. Rovaniemen Reipasta edustava 31-vuotias nostaja saattaa siitä huolimatta olla varsin lähellä Tokion-matkaa. Edeltä poistuu kilpailijoita, koska kaikki seitsemän sarjaa mukaan lukien isotkin painonnostomaat voivat valita kisoihin enintään neljä naista. Lisäksi luvassa on esimerkiksi maanosakohtaisia paikkoja rankingissa korkeimmalle olevalle urheilijalle, jonka maalla ei vielä ole painonnostajaa kisoissa. Doping-rikkomukset ja eri maiden toimintakiellot tuovat taas omat käänteensä lopullisiin valintoihin. Jaossa on jälleen myös villejä kortteja. Kaksi mahdollisuutta Porin Paini-Miesten vapaapainijaveljekset Jere ja Ville Heino lähtivät syksyn MM-kisoihin metsästämään olympiapaikkaa. Se olisi irronnut sijoituksella kuuden joukkoon. Jere Heino sai lupaavan ottelukaavionkin, mutta hän mokasi ensimmäisen ottelunsa 7–0-johdon selätystappioon. Niinpä veljeksillä on jäljellä kaksi mahdollisuutta: Euroopan- ja maailmankarsinnat. Niistä Tokioon lähtee vain jokaisen sarjan kaksi parasta, joten keräilyerien kaltaista etenemismahdollisuutta ei ole. Kaksi mahdollisuutta on myös nyrkkeilijä Elina Gustafssonilla . Maaliskuussa otellaan Euroopan maanosakarsinnat (Gustafssonin 69-kiloisten sarjassa tarjolla 5 paikkaa) ja toukokuussa maailmankarsinnat (3–4 paikkaa). Rajut rajat Yleisurheilussa tulosrajat asetettiin niin kovaksi, että kovin moni suomalainen ei niitä riko. Miesten keihäs ja naisten 100 metrin aidat ovat ainoat poikkeukset. Tulosrajojen metsästys alkoi toukokuussa. Satasen aidoissa Annimari Korte ja Reetta Hurske painelivat jo päättyneenä kesänä tulosrajan 12,82 alle ja itsensä Tokioon. Samaa odotetaan jyväskyläläistyneeltä porilaiselta Nooralotta Neziriltä . Dohan MM-kisoissa Nezirin vauhti olisi voinut jo riittää olympiarajaan, mutta virheetöntä juoksua hän ei saanut. Silti aika oli 12,89. Nezirin ennätys vuodelta 2016 on 12,81. Satakuntalaisista miesyleisurheilijoista arvokisakandidaateiksi on viime vuosina voinut laskea pituushyppääjä Arttu Pajulahden (ennätys 810), kuulantyöntäjä Arttu Kankaan (20,30) sekä moukarinheittäjät Tuomas Seppäsen (76,20) ja Aaron Kankaan (74,40). Pituushypyssä tulosraja 822, kuulassa 21,10 ja moukarissa 77,50. Paikkoja voi aueta myös Kansainvälisen yleisurheiluliiton laji-rankingien kautta. Siinä Seppänen koki neljä vuotta sitten vääryyttä, kun tuloksia ja ranking-sijoituksia kohenneltiin epäilyttävissä oloissa.