Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Koronavirus Live Urheilu Ajanviete Näköislehti Kulttuuri Porilaine Tähtijutut

Säätiön varojen iso kavallus Honkajoella paljasti erikoisen tapahtumasarjan – johtoon nousseet naiset tekivät muista piittaamatta mitä halusivat

Hallituksen puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja pyörittivät Honkajoelle rekisteröityä säätiötä täysin mielensä mukaan, ilmenee Satakunnan käräjäoikeuden ja Vaasan hovioikeuden oikeudenkäyntiaineistosta. Puheenjohtajisto kavalsi säätiön varoja, syyti kirjanpitoon itse tekaisemiaan tositteita säätiön rahaliikenteestä, vähät välitti rekisteröidyn säätiön säännöistä ja järjesti kahdestaan hallituksen kokouksia, joissa teki mieleisiään päätöksiä. Jos vuosikokouksen päätökset eivät menneet suunnitellusti, kaksikko järjesti keskenään ”lisävuosikokouksen” ja päätti asioista uudelleen oman tahtonsa mukaisesti. Kyseessä on Martti Mäntylä säätiö sr, joka perustettiin vuonna 2002 edistämään sairaaloiden ja lastenkotien toimintaa Suomessa. Tämä säätiörekisteriin merkitty kirjauskaan ei estänyt puheenjohtajistoa toimimasta oman mielensä mukaan, he vain päättivät kahdestaan muuttaa sääntöjä tarkoituksiinsa sopiviksi. Kun patentti ja rekisterihallituksen (PRH) kiellot eivät tehonneet, Satakunnan käräjäoikeus erotti PRH:n hakemuksesta säätiön koko hallituksen 2. kesäkuuta 2016. Puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja olivat tulleet säätiön johtoon vuonna 2013. Kesällä 2018 säätiö asetettiin selvitystilaan, jossa se rekisteritietojen mukaan edelleen on. Puheenjohtajiston omavaltaisuudet johtivat myös rikostutkintaan. Satakunnan käräjäoikeus tuomitsi runsas vuosi sitten säätiön hallituksen puheenjohtajan (s. 1957) 1 vuoden 3 kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen. 63-vuotias nainen syyllistyi päätöksen mukaan törkeään kavallukseen, kirjanpitorikokseen ja luottamusaseman väärinkäyttöön vuosina 2013–2016. Säätiön hallituksen varapuheenjohtaja (s. 1936) tuomittiin 8 kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen. 84-vuotias nainen syyllistyi päätöksen mukaan luottamusaseman väärinkäyttöön, kirjanpitorikokseen ja avunantoon kavalluksessa. Vastuuhenkilöiden toimintaan liittyy huomattavia taloudellisia väärinkäytöksiä. Käräjäoikeus määräsi tuomitut maksamaan yhteisvastuullisesti säätiölle noin 150 000 vahingonkorvauksia, runsaat 40 000 euroa selvittelykustannuksia ja 13 000 euroa oikeudenkäyntikuluja. Epäillyt valittivat tuomioistaan Vaasan hovioikeuteen. Tuoreessa päätöksessään hovioikeus piti vankeusrangaistukset ennallaan, mutta alensi yhteisvastuullisia vahingonkorvauksia noin 12 000 euroa. Tämä summa tilitettiin säätiölle, kun puheenjohtajan osin säätiön rahoilla omiin nimiinsä Ruotsista ostama asunto myytiin Solnan käräjäoikeuden määräämällä julkisella huutokaupalla. Syytteen mukaan puheenjohtaja siirsi säätiön tililtä itselleen 134 500 euroa ja käytti osan ostaakseen Brommasta asunnon. Varapuheenjohtaja otti rahoista tililleen 15 000 euroa. Asunnon kauppahinta oli 2,5 miljoonaa Ruotsin kruunua. Kauppahinnan rahoittaakseen puheenjohtaja otti Ruotsista lainaa 2,1 miljoonaa kruunua. Hovioikeuden mukaan se, että puheenjohtaja käytti asuntokauppaan vain vähäisen osan säätiön tililtä nostamistaan varoista, osoittaa hänen anastustarkoituksensa. Säätiön rahat olivat peräisin kiinteistökaupoista, joita epäillyt tekivät ilman päätösvaltaisen hallituksen päätöstä ja vastoin patentti- ja rekisterihallituksen nimenomaista kieltoa. Säätiön kiinteää omaisuutta, kuten metsää, peltoa, tontteja, asuinrakennuksia ja vesijättömaata, myytiin vuosina 2015–2016 yhteensä 210 000 eurolla.