Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Tähtijutut Satakunta Urheilu Näköislehti Testit ja visat Porilaine Kulttuuri Live

Rauma ja Eurajoki suunnittelevat yhteistä lämpövoimalaa – 80 miljoonan euron laitoksen polttoaineena jätteet

Rauman kaupunki ja Eurajoen kunta ovat yhteistyössä selvittäneet mahdollisuutta tuottaa seudulla syntyvästä kierrätyskelvottomasta jätteestä energiaa ja samalla rakentaa perustaa seudulliselle jätehuoltojärjestelmälle ja kierrätyskelpoisten jakeiden hyödyntämiselle. Suunnitteilla on noin 80 miljoonan euron jätevoimalaitosinvestointi, joka saataisiin tuotantoon ehkä 2020-luvun alkuvuosina. Alustavasti sen sijoituspaikaksi on kaavailtu UPM:n Rauman tehdasaluetta. Rauma ja Eurajoki olivat taannoin mukana neuvotteluissa osakkuudesta Lounais-Suomen Jätehuolto Oy:ssä, joka rakennuttaa vastaavaa laitosta Saloon. Rauma ja Eurajoki irtaantuivat aiemmin syksyllä osakkuushankkeesta ja sen sijaan nyt selvitetään oman voimalan rakentamista osaksi jätehuoltojärjestelmää ja paikallista energiahuoltoa. Raumalla ja Eurajoella on yhteinen, kunnallisena liikelaitoksena toimiva jätehuoltolaitos. Rauman kaupungin teknisen toimialan toimialajohtaja Tomi Suvanto korostaa, että voimalahanke on vasta alkuvaiheessa. Suunnitelma haluttiin tuoda julki, vaikka valmistelu ja selvitystyöt kestänevät vuosia. Tähtäin on ensi vuosikymmenen puolella. Eurajoen kuntaa kiinnostaa kunnanjohtaja Vesa Lakaniemen mukaan ensisijassa jätehuollon paikallinen ja seudullinen järjestelmä, jonka varaan voisi syntyä uutta yritystoimintaa ja työpaikkoja. Eurajoki on hahmotellut kaavoitussuunnittelussa kirkonkylän tuntumaan kierrätyspuistoaluetta alan yrityksiä varten. Alustavan selvityksen mukaan lämpöenergiaa tuottava ekolämpölaitos käyttäisi polttoaineena jätteitä. Sen minimikapasiteetti olisi 100 000 tonnia. Tuotettu höyry hyödynnettäisiin pääasiassa kaukolämpönä ja teollisuudessa. Jätevoimalaselvitys on osa Euroopan aluekehitysrahaston rahoittamaa Jätevirroista arvonnousua Satakuntaan -hanketta. Voimalainvestointi on suuruusluokaltaan noin 80 miljoonaa euroa, mikä täsmentyy myöhemmässä vaiheessa. Ekolämpölaitoksen toimintaa varten tullaan perustamaan oma yhtiö. Tuleva yhtiömuoto ja rahoitus ovat selvitettävinä. Kuntien lisäksi osakkaina voisi olla myös yksityisiä yrityksiä. Kuntaosakkaat mainostavat ekolämpölaitoksen olevan toiminnaltaan tehokas, vähähiilipäästöinen ja ympäristöystävällinen ja tukee Rauman alueen tulevia energiaratkaisuja. Laitokselle soveltuva tontti voisi mahdollisesti sijaita esimerkiksi Rauman UPM:n tehdasalueella. Tämä toisi synergiaetuja ja laskisi muun muassa laitoksen investointikuluja, kun hyödynnettäisiin jo alueella olemassa olevia perusrakenteita. Polttokelpoisen jätteen saatavuutta selvitetään parhaillaan, sillä jätettä tarvitaan Rauman seutua laajemmalta alueelta. Alustavan arvion mukaan noin puolet poltettavasta jätteestä eli noin 50 000 tonnia muodostuu teollisuudesta. Mahdollisuus muullekin kierrätysliiketoiminnalle Tavoitteena on polttaa alueen kierrätyksen hyödyntämättömät energiajakeet lähellä omassa laitoksessa, mikä laskisi jätteenkuljetuksen kasvihuonekaasupäästöjä. Kierrätykseen kelpaamatonta jätettä ei tällöin enää kuljetettaisi pitkiä matkoja, ja jätteet voitaisiin muuntaa lähienergiaksi. – Ekolämpölaitos vauhdittaisi merkittävästi Rauman seudulla kiertotalouteen liittyvää liiketoimintaa. Sen ympärille voisi kehittyä esimerkiksi laitoksesta syntyvän kuonan ja lentotuhkan jalostusta. Lisäksi alueelle keskittyvien jätevirtojen, kuten muovien ja metallien, lajittelusta voisi syntyä lisää yritystoimintaa, Eurajoen Romu Oy:n toimitusjohtaja Juuso Luodesmeri sanoo Rauman kaupungin tiedotteessa. Juuso Luodesmeri on mukana Jätevirroista arvonnousua Satakuntaan -hankkeen työskentelyssä ja on yksi voimala- ja kierrätyskuvion ideamoottoreista. Hän arvionsa on, että Rauman laitokselle olisi saatavissa suurella todennäköisyydellä tarvittava vuotuinen noin 100 000 tonnin minimijätemäärä toiminnan perustaksi. – Suomessa kertyy jätteitä ylimäärin käsittelymahdollisuuksiin verrattuna, ainakin yli 500 000 tonnia vuodessa. Siksi jätteitä viedään muun muassa Viroon ja Ruotsiin. Arvioin, että jätteiden hyödyntämiseen paikallisesti olisi kiinnostusta Satakunnassa laajemmin, Luodesmeri sanoo. Luodesmeren mukaan satakuntalaisilta yrityksiltä kertyy lajittelusta ja kierrätysjalostuksesta jätejakeita, joille olisi tarvetta saada hyödyntämismahdollisuus energiantuotantoon eli polttamalla. Jätevoimalan jätevirtojen yhteyteen on mahdollista Luodesmeren mukaan perustettavissa uutta kierrätystoimintaa. Esimerkkinä hän mainitsee kierrätysmuovin, jonka kysyntä raaka-aineeksi on kasvussa. – Kyllä tuotanto ja osakkuus yhtiössä kiinnostaa yritystämme. Luodesmeri lisää. – Kiertotalous on mahdollisuus monipuolistaa kaupunkimme elinkeinorakennetta. Edistämällä kiertotaloutta vastaamme aikamme suurimpiin haasteisiin, kuten luonnonvarojen ehtymiseen, jatkuvaan väestönkasvuun, ilmastonmuutokseen ja digitaaliseen vallankumoukseen, sanoo Rauman kaupungin projektipäällikkö Jaana Suksi . Juttua muutettu: tietoja täydennetty kello 13.15 ja 14.30