Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Tähtijutut Satakunta Urheilu Näköislehti Testit ja visat Porilaine Kulttuuri

Kyläseppä tarvitsi ruokaa perheelleen ja sai oivalluksen – Kolmen sukupolven aikana Leimet nousi maailmanluokkaan

Leimet Oy:n toimitusjohtaja Antti Leino tulee kyläseppien suvusta. Kyläpajan paukkeesta on silti tultu kauas. Lapissa kehitetään nyt maailmanluokan metallituotevalmistusta, jonka markkinat ulottuvat Euroopan kotimarkkina-alueen lisäksi Amerikan mantereille ja Australiaan saakka. Leimet valmistaa Lapin-tehtaallaan betoni- ja teräsputkipaalujen teräksisiä jatkososia, kalliokärkiä, paalujen valuohjaimia ja niiden osia. Ne ovat paalutusperustukselle yhtä tärkeät kuin itse paalutkin, jotka on liitettävä luotettavasti yhteen. Ilman niitä kerrostalot, kauppakeskukset ja stadionit voisivat mennä vinoon tai sortua. Yrityksen aloitti Antti Leinon isoisä Eino 1960-luvulla. Eino Leino oli Kodiksamissa kyläseppänä kolmannessa ja samalla viimeisessä polvessa. Einon isoisä Juho Grönholmilla ja tämän pojalla Jalmarilla töitä riitti, mutta sotien jälkeen sukupolvien kyläseppäketjuun liittyneen Einon aikana maailma muuttui. 1960-luvulla koneellistunut maatalous ei enää tarjonnut työtä kyläsepälle, eikä elantoa perheelle. Eino Leino oivalsi aloittaa pajassaan paalukenkien valmistuksen. Kolmen sukupolven ponnisteluilla Leimet Oy on rakentanut kapealla toimialalla teollisen valmistuksen järjestelmän ja vahvan markkina-aseman. Rakennusten, siltojen, teiden ja ratojen betonisten perustuspaalutusten liitos- ja kärkivarusteita valmistavan Leimetin tuotannosta menee vientiin peräti 85 prosenttia. Maan sisään rakenteiden alle juntattavien paalutusosien vaatimustaso on kova; niiden on kestettävä raju työvaihe ja kannettava paalujen mukana vähintään sata vuotta päälle tehtävä rakennelma. Runsaat viisi vuosikymmentä toimineen perheyrityksen kaari saattaa näyttää Tuhkimo-sadun tarinalta. Yritys on taloudellisesti vahva ja monesti palkittu, viimeksi Rauman vuoden 2019 yrityksenä. Leimet Oy:n toimitusjohtaja Antti Leino palauttaa kuitenkin näkymän nopeasti arkiseksi. Kilpailu on kovaa ja rakentamisen suhdanteet ovat töyssyiset. Niiden mukana vaihtelevat rakennusten ja rakenteiden alle tulevien perustuspaalujen ja niiden liitosvarusteiden kysyntäkin. Juuri nyt Suomen, Skandinavian ja Euroopan rakennusmarkkinoilla näkymät ovat viilenevät. – Siksi on suunnattava kauemmas muillekin mantereille, aina Etelä-Amerikkaan saakka. Parhaillaan meidän paalujatkoksia lyödään maahan Chilessä. Australiaan viitisen vuotta sitten avautunut markkina on meille tärkeä ja iso vientimaa, Meksikoon olemme myös saaneet tuotteitamme vientiin, Antti Leino kertoo esimerkkeinä. Toiveena on, että maailmalla riittää rakennusinvestointeja ja päättäjiä, jotka valmiita sijoittamaan monumentaalisiin rakennushankkeisiin. – Lentokentät, moottoritiet, rautatiet ovat niitä, joiden alle tuotteemme menevät. Kaupungistumisen megatrendi on meille myös merkittävä ja esimerkkinä se, että Helsinkiä rakennetaan kohti Tallinnaa, eikä toiseen suuntaan. Eduksi olisi, jos tehtäisiin pehmeälle maalle, jolle menee perustuspaaluja mahdollisimman paljon ja syvälle, Leino kuvaa paaluttajan toivemaisemaa. Avaintekijänä on myös määrätietoinen tuotannon kehittäminen, erityisesti automaation ja robottien soveltaminen valmistukseen jo 1980-luvulta lähtien. Kivijalkoina ovat edelleen oma tuote sekä’vuosikymmenten tuotekehitys- ja markkinointiponnistelut. Antti Leino kiittää pappansa Eino Leinon näkemyksellisyyttä ryhtyä valmistamaan Kodiksamin pajassa paalukenkiä. Kauaskantoinen oli myös perheyritystä toisessa polvessa jatkaneen Erkki Leinon päätös lähteä vientiponnisteluihin. – Olihan se viiden ihmisen yrityksen edustajalta aika veto vuonna 1971 lähteä Ruotsiin Dagens Nyheter kainalossa ja kylmiltään täysin tuntemattomille markkinoille, Antti Leino kertoo isänsä uskaliaasta askeleesta. Suomen ja Skandinaviankin markkinat ovat niin pienet kapealle tuotealalle, että vientikauppa on välttämättömyys, Leino tähdentää uudelleen. – Meillä on täällä nelisenkymmentä ihmistä töissä ja vastuu, että he saavat leivän. Ilman heitä ei yritys tule toimeen, eikä pärjäisi, jos meillä ei olisi niin työhönsä sitoutuneita ihmisiä, Antti Leino sanoo. Australian, Etelä- ja Väli-Amerikan rinnalle Leimet tavoittelee avausta Venäjälle. Antti Leino arvioi, että naapurimaassa on suuri markkinamahdollisuus, mutta sisäänpääsy onkin jo sitten vaikeampaa ja kaupanteolle on monta kynnystä ylitettävänä. Yksi kynnyksistä on kansallisen hyväksynnän saaminen. Leimetin paaluvarusteet ovat kuluvana syksynä viranomaistestauksessa Moskovassa. Toiveena on, että hyväksyntälaitoksen leima papereihin avaisi tien myös Venäjän markkinoille. Perustettu vuonna 1964. Toiminta alkoi Kodiksamin kylässä Eino Leinon kyläsepän pajassa. Valmistaa rakennusten, siltojen ja liikenneväylien perustuksissa käytettävien betoni- ja teräsputkipaalujen jatkoksia, paalujen kalliokärkiä ja paalujen valuohjaimia. Leimet Oy:n lisäksi konserniin kuuluu Joleikon Oy, jonka toimialana on komponenttien koneistus ja lämpökäsittely. Yritysten palveluksessa yhteensä noin 50 henkilöä. Liikevaiht o noin 11 miljoonaa euroa (2018), vuoden 2019 ennuste noin 12 miljoonaa euroa. Tuotannosta vientiin noin 85 prosenttia. Vientimaita 13.