Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Urheilu Näköislehti Lukemisto Kulttuuri Porilaine Testit ja visat

Otkesin johtaja vaatii veneilyn promillerajan laskua – ”Jos ihminen on yhden promillen humalassa, niin hän on kännissä”

Onnettomuustutkintakeskuksen johtaja Veli-Pekka Nurmi vaatii, että vapaa-ajan veneilijöiden promillerajaa pitää alentaa mahdollisimman pian. – Minulla on jyrkkä kanta tähän. Perustelen sitä sillä, että jos ihminen on yhden promillen humalassa, niin hän on kännissä. Silloin järki ei kulje normaalisti ja humalalla on vaikutusta havainto- reaktio- ja toimintakykyyn. Omaa lastani tai läheisiäni en missään nimessä halua päästää sellaiseen veneeseen, jossa kuljettaja on juovuksissa. Nurmi ihmettelee, miksi venealan etujärjestöt ovat nyt kommentoineet, että promillerajaa ei pidä laskea. – Kun joku sanoo, että rajaa ei pidä laskea, niin hän sanoo siinä, että venettä pitää voida ajaa kännissä. En ymmärrä sitä yhtään. Vesiliikennejuopumuksen raja on yksi promille. Raja nousi keskusteluun viikonloppuna sattuneen Airiston vakavan veneturman jälkeen, vaikka alkoholilla ei epäillä olleen osuutta tähän onnettomuuteen. "Rajan tulisi olla nolla promillea" – Traficomin kanta ja oma kantani on, että mikään liikenneväline ja alkoholi eivät sovi yhteen, Traficomin merenkulkujohtaja Juha-Matti Korsi sanoo. – Olemme vahvasti sitä mieltä, että rajan tulisi olla nolla promillea, kun ollaan motorisoidulla liikennevälineellä liikkeellä, olipa kyseessä auto, vene, moottoripyörä tai mopo. On kuitenkin lainsäätäjien asia tehdä päätöksiä. Veli-Pekka Nurmi olisi valmis tiputtamaan veneilyn promillerajan nollaan, ja samalla hän tiputtaisi nollaan tieliikenteen promillerajan. – Olisi kova sana, jos veneilyn promilleraja saadaan edes symmetriseksi tieliikenteen kanssa. Teillä rattijuopumuksen raja on 0,5 promillea. – Vesillä liikkuminen vaatii kaiken huomion ja taidon. Miksi pitää sallia, että sitä voi tehdä juovuksissa? On ihan pähkähullu ajatus, että virallisesti sanotaan, että saa mennä, Nurmi viittaa veneilyn yhden promillen rajaan. Nurmi kysyy hieman provosoiden, miksi lähes promillen humalassa ei saa tulla toimistohommiin, mutta vesillä pitäisi saada ajella samassa humalatilassa. – Mitä enemmän tätä miettii, sitä pöhkömmältä promilleraja tuntuu. Jos ihmiset haluavat ottaa konjakin, miksi sitä ei voi ottaa satamassa, kun veneen köydet ovat kiinni? Ministeri Marin ei ota kantaa veneajokortin tarpeeseen Liikenneministeri Sanna Marin sanoo Airiston veneturman olleen valitettava ja surullinen. Hänen mielestään veneturmasta on vielä liian aikaista tehdä johtopäätöksiä. Marin kertoo Lännen Medialle, että onnettomuustutkinnan jälkeen on mahdollista arvioida, onko lainsäädännössä korjaustarpeita. Onnettomuustutkinta valmistuu ensi keväänä. Marin toteaa Airiston kaltaisten veneturmien olevan Suomessa hyvin harvinaisia. – On selvää, että vesiliikenteessä kuten muussakin liikenteessä on aina kiinnitettävä turvallisuuteen riittävästi huomiota. Uudistettu ja kiristyksiä sisältävä vesiliikennelaki tulee voimaan 1.6.2020. Laissa tiukennetaan ja selkeytetään turvallisuussääntelyä. Rinteen hallitus tulee Marinin mukaan laatimaan uuden liikenneturvallisuusstrategian. – Sen valmistelun yhteydessä on luontevaa käydä myös perusteellinen keskustelu veneilyn turvallisuudesta. Veneajakortin tarpeellisuuteen ministeri ei suoraan ota kantaa. – On varmasti hyvä arvioida laajasti keinoja, joilla onnettomuuksia voidaan tehokkaimmin ehkäistä. Ministeri esittää syvän osanoton veneturmassa menehtyneiden uhrien omaisille ja läheisille. Marin kommentoi ensimmäistä kertaa veneturmaa Lännen Medialle. "Jos on asennevamma, niin siitä ei pakottamalla paranneta." Veneilyajokortin pakollisuutta on Suomessa harkittu aikaisemmin. Traficomin merenkulkujohtaja Juha-Matti Korsi sanoo, että vapaaehtoisuus on kuitenkin parempi tie kasvattaa osaamista ja vastuuta. Myös Traficomissa katsotaan mieluummin, että kyky, taito ja vastuu vesillä tulisivat vapaaehtoisen osaamisen ja koulutuksen myötä. – Suomessa toimii iso kasa ansioituneita veneilyjärjestöjä ja veneseuroja, joilla on vapaaehtoista koulutusta, Korsi muistuttaa. Nurmi kuitenkin ymmärtää, miksi moni puhuu venekortin puolesta. – Ajatellaan, että kun on kortti, niin on pakko perehtyä ainakin navigointiin. Kääntäisin asian, että jos on asennevamma, niin siitä ei pakottamalla paranneta. Onnettomuustutkintakeskuksen johtaja Veli-Pekka Nurmi ei usko veneilyajokortin tehoon. Hän ottaa kantaa kortin tarpeellisuuteen yleisellä tasolla.