Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Koronavirus Live Urheilu Ajanviete Näköislehti Kulttuuri Porilaine Tähtijutut

”Kävimme aamuisin ovella koputtelemassa, että nyt ylös sängystä ja etäopetus auki” –  Näillä keinoin Pori pyrki ehkäisemään etäkoulupudokkuutta

– Ensimmäiset merkit olivat ne, kun jäi tehtäviä tekemättä, ja oppilas ei ollut paikalla etäopetuksen tapaamisissa. Välillä piti lähteä kotiin asti, kun oppilasta ei muuten tavoitettu. Joskus oli todettava, että koko perheeltä olivat arjen rutiinit ja unirytmi hukassa. Näin kuvailee Porin Itätuulen, Tuulikellon ja Väinölän kouluissa kuraattorina työskentelevä Sari Kangasniemi koronakevään aikaista työarkeaan. Hän oli yksi tuen tarpeessa olleita oppilaita etäkoulun läpi luotsanneista ammattilaisista. Porissa reagointi etäkoulun mahdollisiin sudenkuoppiin oli nopeaa, koska tietyt toimintamallit olivat jo olemassa, kertoo Porin opiskeluhuollon esimies Tero Grönmark . – Loimme työkaluksi eräänlaisen liikennevalomallin. Sen avulla luokanvalvojat luokittelivat oppilaansa kolmeen ryhmään: vihreisiin, ei huolta, punaisiin, jotka tarvitsevat kohdennettua tukea ja keltaisiin, joita pitää seurata erityisesti, Grönmark kertoo. Luokittelun avulla tuen tarvetta pystyttiin ennakoimaan ja jakamaan kouluihin joitakin vuosia sitten perustettujen hyvinvointiryhmien työpanosta oikein. Usein tiiviimpi yhteydenpito riitti, mutta joissakin tapauksissa tarvittiin hyvin lähelle menevää apua. – Oli aamuja, jolloin lähdimme koputtelemaan etäopetuksesta puuttumaan jääneiden oppilaiden ovelle. Herätimme heidät, ja kehotimme siirtymään tietokoneelle, Sari Kangasniemi  kertoo. Porin etäkoulukeväässä keskiössä oli nopea puuttuminen, missä kaikki kynnykset pyrittiin huomioimaan. Opettajille jaettiin jopa valmiita keskustelurunkoja puheeksi ottamista varten. Läksyjen laiminlyönnin ei annettu jatkua paria päivää kauempaa. Esimerkiksi Itätuulessa kotitehtävistä laistaneet oppilaat kutsuttiin koululle tekemään puuttuvia suorituksia kahden kesken koulun nuorisotyöntekijän kanssa. – Jos tehtävät kasautuvat, monella oppilaalla reaktio on se, että en selviä näistä ikinä. Ja sitten kaikki jää, Sari Kangasniemi sanoo. Etäkoulun kanssa kamppailevia oli Kangasniemen mukaan kaikilla luokka-asteilla. Hän kertoo soitelleensa paljon tavallista enemmän tuen tarpeessa olleille, myös nuorimmille heistä. – Sillä on suurempi vaikutus, kun kysytään ihan suoraan oppilaalta, että hei, miten sinulla menee. Koululaisten yhteydenpitoväline Wilma oli myös kovassa käytössä. Vanhemmat soittelivat lisäksi Kangasniemelle aiempaa useammin. Enemmistö puheluista koski kuitenkin arjen muita haasteita. – Ruoka-apua kysyttiin paljon. Ja sitä, mistä voisi saada taloudellista tukea, koska tilanne on niin huono. Yhtään oppilasta ei ollut kevään etäopetusjakson aikana hukassa, kertoo Porin opetusyksikön päällikkö Taneli Tiirikainen . – Poissaolo- ja lintsausongelmat saattoivat kärjistyä osalla, mutta ne eivät lisääntyneet, hän sanoo. Porin kokoluokassa tulos on hyvä, sillä sivistystoimessa seurataan verrokkikaupunkien tilannetta. Kaikkialla ei ole käynyt yhtä hyvin, Tiirikainen toteaa. Porissa jää ylipäätään ilman perusopetuksen päättötodistusta vain yksittäisiä oppilaita. Useina vuosina heitä ei ole laisinkaan, hän jatkaa. – Meillä on verrattain paljon peruskoulun loppupään joustavan perusopetuksen ryhmiä. Niillä tuetaan oppilaita, jotka ovat vaarassa pudota, hän sanoo. Tero Grönmarkin mukaan syksyllä koulunsa aloittaneilla ja sitä jatkaneilla on edellisiin vuosiin nähden erilaisia haasteita. Suurin osa ekaluokkalaisista tutustui tulevaan kouluunsa virtuaalisesti paikalla käymisen sijaan. Tämä on saattanut nostaa ryhmäytymisen ja kouluelämään sopeutumisen vaikeuskerrointa. – Sellaista viestiäkin on tullut, että hieman vanhemmilta vuosiluokilta on kevään ja kesän aikana tuntunut kadonneen kyky toimia ryhmässä ja ottaa toisia huomioon. Näitä taitoja kerrataan nyt sitten, Grönmark sanoo. Eniten Grönmarkia kuitenkin huolettavat yläkoululaiset, joiden keskuudessa ahdistuneisuus tuntuu lisääntyneen. Monessa perheessä koronakriisi on heikentänyt rahatilannetta, mikä vaikuttaa painavan nuorilla harteilla. Taustalla on toki monenlaista syy-seuraus-suhdetta. Mutta Grönmarkin mukaan osaa nuorista näyttää ahdistavan tietynlainen valtasuhteiden muutos vertaisten keskuudessa, kun perheellä ei enää olekaan varaa samalla lailla kuin ennen. – Kaikenlainen menestys tuntuu olevan äärettömän tärkeää siinä ikäluokassa, hän summaa. Päivitetty 21.9.2020 kello 9.54: Jutussa olivat menneet värit väärin päin. Yhteen Tero Grönmarkin kommenttiin ja faktalaatikkoon korjattu, että Porin kaupungin etäkoulun aikaisessa koululaisten luokittelussa noin 4,5 prosenttia eli noin 330 koululaista oli punaisia eli tarvitsi kohdennettua tukea ja seurattavia eli keltaisia oli noin 2 prosenttia eli hieman alle 130. Värit olivat ensin toisin päin.