Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Koronavirus Live Urheilu Ajanviete Näköislehti Kulttuuri Porilaine Tähtijutut

Upea ruska koristaa nyt Lappia, mutta matkailijoita ei näy – Tunnettu perheyritys harkitsee erikoista ratkaisua: ”Ensin ajatus oli pelkkä heitto”

Aurinko kylvettää syysmaisemaa Muonion Jerisjärvellä. Mustikanvarvut puskevat aurinkoon kirkkaanpunaista maaruskaa, ja koivuissa hehkuu keltainen kulta. Ruskamatkailijoita ei maisemaa ihastelemassa silti näy. Ei kotimaisia, eikä ulkomaalaisia. Järven rannalla sijaitsevan Hotelli Jeriksen tyhjällä parkkipaikalla viittoilee vain hotelli- ja safariyrityksen toimitusjohtaja Niina Pietikäinen . Suu hymyilee tulijoille, mutta silmät eivät. – Tapahtui mitä tahansa, niin meille on tulossa kova talvi, hän sanoo. Viime vuonna Hotelli Jeriksen omistava Harrinivan perheyritys eli historiansa parasta sesonkia. Yrityksen liikevaihto kasvoi, ja ulkomaalaisia matkailijoita saapui Muonioon ennätysmäärä. Vaikka piskuinen Muonion kunta on keskellä Lappia, pelkästään Harrinivan yrityksen kautta sinne saapui ulkomaalaisia matkailijoita viime talvisesongin aikana noin 20 000. Se on paljon, sillä vakituisia asukkaita Muoniossa on vain kymmenesosa siitä, reilut 2 000. Eikä Harriniva ollut ainoa viime talven voittaja pohjoisessa. Koko matkailuala porskutti ja kasvoi. Yhteensä Muoniossa rekisteröitiin viime talvikaudella 77 000 yöpymisvuorokautta. Korona muutti kerralla kaiken. Pelkästään koirista puolen miljoonan kulut Nyt Pietikäinen sytyttelee valoja hotellin hämärään eteiseen. Vastaanoton matkamuistomyymälässä nuokkuu laatikollinen huskypehmoja omaa koiranuntaan. Hylly näyttää pienessä epäjärjestyksessään siltä kuin joku olisi juuri valinnut sitä pehmeintä ja ihaninta tuliaista mukaansa. Matkailijoita täpötäydestä hotellista tuli keväällä salamana tyhjä. Toiminta ajettiin viikossa alas. Noin puolet Harrinivan 70 vakituisesta työntekijästä on ollut siitä asti lomautettuina. Yritys rekrytoi tavallisesti joka talvi myös noin 80 sesonkityöntekijää. Nyt heitä ei ole rekrytoitu vielä yhtään. – Meillä on 500 rekikoiraa. Ne tarvitsevat hoitajia ja ruokaa, vaikka turisteja ei olisikaan, Pietikäinen sanoo. Pelkästään koirien ylläpito hoito-, ruoka- ja eläinlääkärikustannuksineen maksaa yritykselle vuodessa noin puoli miljoonaa euroa. Se ei ole ainoa suuri luku Lapin matkailussa. Lapin liiton arvion mukaan matkailun kokonaiskysyntä Lapissa viime talvisesongilla oli yli miljardi euroa. Lapin majoitusmyynti oli viime marras–joulukuussa 128 miljoonaa ja ohjelmapalvelumyynti noin 300 miljoonaa euroa. Noin 1,7 miljoonasta yöpymisestä ulkomaalaisten osuus oli 69 prosenttia, mikä tarkoittaa noin 1,2 miljoonaa ulkomaalaisten yöpymistä. Jouluna ulkomaalaisten osuus on jopa 80 prosenttia. – Tuntuu, ettei siellä etelässä aivan ymmärretä, miten iso elinkeino matkailu täällä Lapissa on. Jos turisteja ei tule, ei ole töitä. Olen itse elänyt 1990-luvun laman, enkä halua kokea sitä uudelleen, mutta sitä tämä käytännössä tarkoittaa, Pietikäinen sanoo. Kuka ostaisi Suomesta karanteeniloman? Pietikäinen, 39, on toiminut perheyrityksen johdossa kaksi vuotta. Ne ovat olleet tuulisia vuosia. Ensin elettiin matkailun kuuminta nousua, nyt kylmintä laskua. Tavallisena syksynä Hotelli Jeriksellä saatettaisiin tarjoilla juuri lounasta. Nyt Pietikäinen istuu ison ravintolasalin pöydässä yksin. Keittiöstä ei kuulu lautasten kilinää, sillä ketään ei ole töissä. Koronakriisin vuoksi maalis–huhtikuussa 2020 rekisteröidyt yöpymiset Lapissa vähenivät laskelmien mukaan jopa 60 prosenttia. Eikä alkava talvisesonkikaan näytä tällä hetkellä kovin hyvälle. Täysin tyhjänä yrityksen varauskalenteri ei silti ole. Osa Lapin joulusta myydään jo edellisessä tammikuussa. Siksi myös Harrinivan kalenteri ensi joululle näyttää plussaa. Hallituksen syyskuussa antamat uudet säännöt matkustusrajoitteista olivat Harrinivalle samaan aikaan sekä hyviä että huonoja uutisia. Uuden linjauksen mukaan Suomeen pääsee 19. syyskuuta alkaen ilman koronatestiä ja karanteenia maista, joissa covid-19-taudin ilmaantuvuusluku on alle 25, eli tartunnat alittavat 25 tautitapausta 100 000 ihmistä kohden. Näiden maiden joukossa ovat tällä hetkellä Saksa, Norja ja Ruotsi, mutta listalta puuttuvat useimmat Lapin matkailun kannalta elintärkeät maat. Suomeen saa matkustaa myös maista, joissa luku on yli 25, jos matkailijalle on tehty lähtömaassa koronatesti ja hänet testataan uudelleen kolmen vuorokauden kuluttua Suomeen saapumisesta. Asetus astuu voimaan 23. marraskuuta. Yli 25:n ilmaantuvuusluku tarkoittaa tällä hetkellä myös Ranskaa ja Britanniaa, joista iso osa Harrinivan matkailijoista on perinteisesti saapunut. Lappiin tullaan keskimäärin kolmen tai neljän yön matkoille. Jos testivaatimus astuu voimaan, kun matkailija on ollut maassa 72 tuntia, suurin osa turisteista joutuu menemään testiin lähtöpäivänä tai sitä edeltävänä päivänä. – Käytännössä se tarkoittaa sitä, että yli 72 tuntia kestävät matkat Lappiin loppuvat, Pietikäinen sanoo. – Jos keksisimme tuotteen, jossa myydä mökkikaranteenia Lapissa ulkomaalaisille, niin sitten myisimme sitä. Mutta enpä tiedä, kuinka moni sen ostaisi. Matkailukäytävät voisivat olla Suomelle markkinointikeino Pietikäinen ihmettelee, miksi matkailutoimijoiden matkustuskäytävämallille on viitattu hallituksen päätöksissä kintaalla. Käytävämallissa tilauslennoilla saapuvien matkailijoiden kontaktit suomalaisiin olisi minimoitu. Korona ja toimivat matkailukäytävät voisivat olla Suomelle jopa markkinointikeino. – Meillä on täällä täydellinen tuote valmiina koronamaailmaan: paljon tilaa ja mahdollisuus eristäytyä toisista. Tiedämme minuutilleen, missä asiakkaamme ovat. En ymmärrä, miksei se kelpaa. Ministeriö on linjauksissaan astunut yrittäjän mielestä myös oman toimivaltansa yli. Lain mukaan karanteenista päättää paikallinen terveysviranomainen, ei ministeriö. – Ei Suomen laki edes tunne käsitettä mistään ryhmäkaranteenista, johon matkailijat pitäisi laittaa. Itse aiomme noudattaa lakia ja kuuntelemme tässä asiassa paikallista terveysviranomaista. Jos suomalaiset kerran saavat karanteenissa käydä hiihtämässä tai kelkkailemassa, mikseivät ulkomaalaiset saisi? Jos pakkokaranteenit olisivat voimassa ensi vuoden loppuun asti, myös joulun 2021 matkailijat voidaan pahimmassa tapauksessa unohtaa. Silloin Harrinivan vanha perheyritys joutuisi mahdollisesti kokonaan sulkemaan ovensa. Pietikäinen ei silti lannistu. – Vaikka tämä onkin perheyritys ja taustalla on paljon historiaa ja tunteita pelissä, niin tämä on silti vain työtä. Jos ei voida jatkaa, niin sitten tehdään jotain muuta. Isovanhemmat perustivat yrityksen lähes 50 vuotta sitten Kun Harrinivan yritys perustettiin vuonna 1973, Niina Pietikäisen isovanhemmat Eini ja Hannes vuokrasivat Metsähallitukselta maapalan ja ryhtyivät tarjoamaan telttapaikkoja matkailijoille. Hyvien harjusvesien äärellä paikka sai nimekseen Harriniva. 1990-luvulla yritys siirtyi seuraavalle sukupolvelle, Pietikäisen vanhemmille Kyösti ja Maria Pietikäiselle . Maailmanvalloitus alkoi pienellä vuokra-autolla, jolla Pietikäiset ajoivat Keski-Eurooppaan ja ryhtyivät markkinoimaan Muoniota. Nyt matkapalvelut myydään vuosikymmenten saatossa löytyneille yhteiskumppaneille, jotka myyvät ne edelleen asiakkailleen. Vaikeudet Lapissa vaikuttavat myös keskieurooppalaisiin ja brittiläisiin matkanjärjestäjiin. – Myös monen matkanjärjestäjän tulevaisuus on vaakalaudalla. Osa heistä on jo ilmoittanut Pietikäiselle, etteivät he myy Suomea enää. – Luojan kiitos, olemme vanha yritys ja meillä on pitkäaikaisia kumppaneita, jotka jaksavat luottaa siihen, että homma hoituu. Luksusmatkat lyhenevät halpamatkoiksi Joulukuulle jo varatut matkat ovat olleet pääasiassa 4–5 päivän mittaisia. Nyt ne on tarkoitus ainakin yrittää muuttaa kolmipäiväisiksi, jotta 72 tunnin raja ei ylity. – Käytännössä se tarkoittaa sitä, että ainakin 30–50 prosenttia matkoista peruuntuu. Matkan lyhentäminen vain on niin hankalaa jo lentojen järjestelyn kannalta. Matkojen lyhentäminen myös vesittää Harrinivassa tehdyn vuosien työn, kun matkailijoiden viipymää Lapissa on nimenomaan yritetty pidentää. – Pidempi viipymä tarkoittaa myös ympäristöystävällisempää matkailua. Pietikäisen mukaan uudet linjaukset herättävät enemmän kysymyksiä kuin vastauksia. – Pitäisi olla vastaukset valmiina asiakkaille, kuka korvaa, jos esiintymisluku nousee yli 25:n. Todennäköisesti joudumme lupaamaan, että korvaamme hinnan sataprosenttisesti, jos matka peruuntuu. Se vaatii aikamoista riskinottoa. Alle kolmen vuorokauden matka tarkoittaa sitä, että esimerkiksi 50 kilometrin koiravaljakko-ohjelma muuttuu muutaman kilometrin pyrähdykseksi. Se ei Harrinivan potentiaalisia asiakkaita kiinnosta. – Myymme tammi–maaliskuulle viikon paketteja, joihin usein liittyy useamman päivän kelkka- tai huskysafari. Meidän matkanjärjestäjät ovat keskittyneet pitkiin, eksoottisiin lomiin. Eivät he edes myy parin päivän halpamatkoja. Viimeinen vaihtoehto: lähtö Ruotsiin Lapin Kauppakamarin ja Lapin Matkailuelinkeinon Liiton (LME) syyskuussa teettämän kyselytutkimuksen mukaan peräti 60 prosenttia matkailun parissa toimivista yrityksistä ei jatka toimintaansa kymmentä kuukautta pitempään, jos ulkomaalaisia asiakkaita ei tule ensi talvena. Inhorealistisia laskelmia omasta selviämisestä on tehty myös Harrinivassa. – Ehkä vuoden 2021 loppuun selviäisimme näin, jos mennään tosi pienellä liekillä. Yksi mahdollisista skenaarioista on siirtää toiminta ainakin osittain naapurimaahan Ruotsiin. – Ensin ajatus Ruotsiin menosta oli pelkkä heitto. Mutta nyt olen oikeasti soitellut Ruotsiin ja Norjaan ja kysellyt, missä ryhmät voisi toteuttaa. Tytäryhtiön perustaminen Ruotsiin ei kuitenkaan onnistu kuukaudessa tai kahdessa. Naapurimaasta pitäisi löytää hyvä yhteistyökumppani. – Ruotsi on alkanut pikku hiljaa vetää matkailijoita. Siellä kaikki rajat ovat auki. Jos minä kerran olen miettinyt Ruotsia vaihtoehtona, sitä ovat miettineet myös matkanjärjestäjät. Jos meidän matkailijat menevät nyt sinne, menee aikaa ennen kuin heidät saa takaisin tänne. Tutumpi kohde ulkomaalaisille kuin suomalaisille Yksi muutosskenaario on jo varma: tulevaisuudessa hotelli Jeris on tarkoitus kohdentaa kotimaanmatkailijoille. Hotellin suuri saunamaailma on jo auki. Tarkoitus on houkutella sinne asiakkaita ensiksi lähialueilta. – Jos tänä vuonna asiakkaistamme vaikka 10 prosenttia olisi suomalaisia, se olisi jo todella hyvin. Kesällä yritys aukaisi yhden kolmesta majoitus- ja leirintäpaikoistaan Muoniossa. Se kannatti. – Kesällä pääsimme leirintäpuolella suunnilleen samoihin lukuihin kuin viime vuonna. Suomalaiset ovat olleet kesällä hyvin liikkeellä, mutta pääasiassa matkat ovat suuntautuneet vanhoihin legendaarisiin paikkoihin, kuten Pallakselle ja vaikkapa Kilpisjärvelle. Lapin matkailu on poikkeuksellisen riskiherkkää, koska sesonki on niin lyhyt. – Meillä on palveluita, mutta paikallisia on niin vähän, ettei niihin riitä käyttäjiä omasta takaa. Tavallinen muoniolaisperhe ei syö kovin montaa kertaa vuodessa ravintolassa, saati käy huskyajeluilla. – Kun matkailuyritys menee konkurssiin, niin se tuntuu kaupoissa ja kuljetusyrityksissä. Myös kuntien talous romahtaa, jos asukkaiden tulot tulevat matkailijoista. Kun vaihtoehdot matkailulle ovat kaivokset, metsä- ja porotalous, niin jos matkailu häviää, mitä muuta jäljelle jää? – Ymmärrän paineen, jossa poliitikot ovat. Tässä pitää miettiä massatyöttömyyden ja terveysfaktojen välillä. "Tällä menolla Lapin matkailu loppuu" Muonioon matkailijat tulevat pääasiassa tilaus- eli charterlennoilla. Niiden kannattavuus perustuu siihen, että kone myydään täyteen sekä meno- että paluulennolle. – Julkisuudessa on puhuttu, että nyt on kiire. Mutta todellisuudessa on jo liian myöhäistä joulumatkailun kannalta. Matkanjärjestäjillä ei yksinkertaisesti ole enää aikaa myydä konetta täyteen. Vaikka rajat aukeaisivat yhtäkkiä heti kaikille, jäisimme silti ehkä puoleen viime talvesta. Sekin olisi hyvin. Tarvittaessa hotellin saisi vaikka päivässä auki. – Lappi mielletään turvalliseksi paikaksi. Meillä olisi täällä paljon potentiaalia käyttää tilanne hyödyksi. En ymmärrä, miksei terveiden ihmisten vain anneta matkustaa. Tällä menolla Lapin matkailu loppuu tähän.