Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Koronavirus Live Urheilu Ajanviete Näköislehti Kulttuuri Porilaine Tähtijutut

Konstantin Päts haaveili kaksoisvaltiosta: Suomen ja Viron liitosta

Seppo Zetterberg: Kaksoisvaltion haaveilija. Konstantin Päts ja Suomi. Docendo 2020. 315 sivua. Lakimies Konstantin Päts (1874–1956) oli maailmansotien välisen ajan nimekkäin virolainen poliitikko. Hän otti osaa Viron itsenäisyystaisteluun ja pakoillessaan tsaari-Venäjän poliisia oleskeli pari vuotta Suomessakin tutustuen sen kehittyneeseen oikeusvaltioajatteluun, kulttuuriin ja talouteen. Hän näki Suomessa esikuvan Virolle. Pätsin Suomi-sympatiat vahvistuivat suomalaisten otettua osaa Viron vapaussotaan. Itsenäisessä Virossa Päts oli pääministeri, riigivanem ("valtionvanhin") ja lopulta presidentti. Vuonna 1934 toimeenpanemansa kaappauksen jälkeen Päts johti Viroa omaperäisen autoritäärisesti kesään 1940 asti, jolloin hänet kyyditettiin Neuvostoliittoon, jossa hän kuoli 1956. Professori Seppo Zetterberg on ansioitunut perusteellisena ja etevänä Viron historian tutkijana. Tämä kirja keskittyy erityisesti korkeimman tason vierailuvaihtoon Suomen ja Viron välillä 1920- ja 1930-luvuilla. Kirja on sujuvasti kirjoitettu ja kuvitus nostalgisuudessaan mainio. Toukokuun puolivälissä 1922 riigivanem Päts seurueineen saapui Lembit-sotalaivalla valtiovierailulle Helsinkiin. Vastassa satamassa presidentinlinnan edessä oli presidentti Ståhlberg oman seurueensa kanssa. Vierailu oli molemmille maille ensimmäinen lajissaan. Vierailua sävytti sitten kaikinpuolinen ystävällisyys. Päts toi esille vanhat Suomi-sympatiansa ja toivoi maiden välisten suhteiden tiivistymistä. Ståhlbergin suhtautuminen oli kohteliasta mutta pidättyvää. Päts kutsui Ståhlbergin vastavierailulle Viroon mutta tämä sanoi tulevansa vasta presidenttikautensa jälkeen, mikä sitten tapahtuikin. Vastavierailu jäi seuraavan presidentin Lauri Kristian Relanderin tehtäväksi 1925. Vierailu onnistui hyvin, vaikka virolaisten toivomaan poliittista lähentymistä ei juuri voi sanoa tapahtuneen. Relanderin seuraajan P. E. Svinhufvudin aikana (1931–37) Viron ja Suomen suhteet lämpenivät. Päts ja Svinhufvud tulivat hyvin toimeen keskenään ja tapasivat melkein vuosittain. Svinhufvud painotti Pätsille, että Suomi halusi vakavasti olla merisotilaallisessa yhteistyössä Viron kanssa. Sukellusvenekauppojakin Svinhufvud ehdotteli. Tohtori Jari Leskinen on ansiokkaissa tutkimuksissaan käsitellyt aihetta jo 1990-luvulla. Vierailuvaihto Viron kanssa tyrehtyi 1930-luvun lopulla, kun Svinhufvudin seuraaja Kyösti Kallio ei terveydellisistä syistä päässytkään useampaankin otteeseen suunnitellulle matkalle. Omanlaisensa kuriositeettinsa Suomen ja Viron suhteissa muodostavat Suomen nykyisen Tallinnan suurlähetystön vaiheet. Rakennus oli alkuaan Pätsin omistuksessa ja Suomen lähetystö oli vuokralaisena. Sitten Suomi osti sen ja Pätsistä tuli vuokralainen. Neuvostoaikana rakennus oli muun muassa asuntolakäytössä. Sitten Suomi hankki sen takaisin ja nyt, perusteellisten korjaustöiden jälkeen se on yksi Tallinnan edustavimmista suurlähetystöistä. Hieman ennen kuin Päts kesällä 1940 vietiin ja kyyditettiin hän luonnosteli kymmenkohtaisen "poliittisen testamentin", jonka ensimmäinen kohta kuului: "Viron tulisi yhdistyä liittovaltioksi Suomen kanssa". Utopia oli vieläkin hänen mielessään.