Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Koronavirus Live Urheilu Ajanviete Näköislehti Kulttuuri Porilaine Tähtijutut

Koronavirus tarttuu myös tavalla, johon ei vielä keväällä uskottu: ”Ilmi on tullut jo useampia tapauksia” – Sairastunut voi levittää tautia ilmateitse yllättävän kauas

Pisaratartunta on koronaviruksen pääasiallinen tapa levitä ihmisestä toiseen, mutta maailmalta on saatu jo vahvaa todistusaineistoa siitä, että myös pisaroita pienempien aerosolihiukkasten aiheuttama tartunnan riski on todellinen. Pintojen kautta tapahtuvan leviämisen riski saattaa sen sijaan olla pienempi kuin vielä keväällä arveltiin. – Ilmi on tullut jo useampia tapauksia, joissa tartunnan selittää vain se, että virus on levinnyt ilmateitse aerosolien mukana. Lähikontaktia ei ole ollut. Myöskään pintojen kautta tarttuminen ei ole ollut mahdollista, sanoo Tampereen ammattikorkeakoulun Tamkin fysiikan lehtori Sampo Saari . Saari on väitellyt mikrobiaerosolien mittaamisesta, ja hänellä on yli kymmenen vuoden kokemus aerosolien tutkimisesta. Vielä keväällä maailman terveysjärjestössä WHO:ssa oltiin sitä mieltä, että koronavirus ei leviä ilmateitse aerosolimuodossa. Siihen perustuu suositus parin metrin turvavälistä. Heinäkuussa yli 200 tutkijaa eri puolilta maailmaa vetosi WHO:hon, jotta aerosolileviämiseen suhtauduttaisiin vakavasti. Sen jälkeen WHO on muuttanut ohjeistustaan. – Tutkijoiden vetoomus vahvistaa käsitystä siitä, että aerosolitartunnan riskillä on merkitystä covid-19-taudin leviämisessä, Saari sanoo. Jo keväällä saatiin alustavia tietoja siitä, että koronaviruksen perimää rna:ta on tavattu hyvin pienissä aerosolihiukkasissa. Huhtikuussa Aalto-yliopiston, Ilmatieteen laitoksen, VTT:n ja Helsingin yliopiston tutkijat julkaisivat mallintamistutkimuksen, jossa koronavirusten havaittiin yskimisen yhteydessä leviävän aerosolihitusten mukana hyvin laajalle alueelle. Nyt tarvitaan tietoa siitä, kuinka elinkykyinen aerosolien mukana leviävä virus on, mikä on tartuttava annos ja kuinka pitkän matkan päähän virus voi tartuttavana vaeltaa. Ilmassa leijuessaan aerosoliseos laimenee. – Tieteellistä näyttöä aerosolitartunnasta on hankala saada. On iso haaste mitata, kuinka elinkykyistä aerosolien mukana kulkeva virusaines on ja mikä on viruksen tartuttavuus. Vahvoja näyttöjä Vahvaa näyttöä ilmateitse tapahtuvasta tartunnasta on saatu Sampo Saaren mukaan esimerkiksi Kiinasta, kun kaksi turistibussia vieraili samassa kohteessa samaan aikaan. Toisessa linja-autossa oli yksi koronavirustartunnan saanut matkustaja. Vain tässä bussissa tartunnat levisivät. – Myös eräs ajoneuvon toisessa päässä istuva matkustaja oli saanut tartunnan, vaikka hän ei ollut ollut lähikontaktissa tartunnan saaneen kanssa. Viruksen on täytynyt levitä bussin sisällä aerosolien mukana. Saaren mukaan virus on saattanut levitä linja-auton sisällä aerosolien mukana, kun autossa on mahdollisesti käytetty sisäilmakierrätystä. Vastaavia tapauksia on todettu myös joissakin sisäilmakierrätystä käyttävissä sairaaloissa, joissa eri huoneessa olevat koronavirusta kantavat potilaat ovat tartuttaneet muissa huoneissa olleita ihmisiä. Kiertoilmaa käytettäessä osa sisäilmasta kierrätetään ja siirretään esimerkiksi rakennuksen yhdestä tilasta toiseen. Kiertoilman mukana kulkevat myös aerosolit. Suomessa kiertoilman käyttö on harvinaista, mutta maailmalla sitä käytetään paljon. Meillä korvausilmaa otetaan yleensä ulkoilmasta. Pelkkä hengitys tuottaa Yskimisen lisäksi aerosoleja välittyy ilmaan, kun ihminen puhuu, laulaa tai vain hengittää. Tutkimuksissa on todettu normaalisti hengittävän ihmisen erittävän runsaasti virusaerosoleja ympärilleen. Puhuttaessa virusaerosoleja syntyy moninkertainen määrä, kun äänihuulet toimivat hiukkasgeneraattorina. – Tarkkaa tietoa tartuttavasta virusannoksesta ei vielä ole. Ihmisten välillä on yksilöllisiä eroja. Myös olosuhteilla on merkitystä. Myös se vaikuttaa, kuinka monta ihmisiä paikalla on. Ilmanvaihdolla ja sen oikeanlaisella toteutuksella on merkitystä koronaviruksen leviämisen torjumisessa. Ei esimerkiksi ole sama, mihin korvausilmaa johdetaan, sillä ilmanvaihdon myötä rakennuksissa syntyy sisäisiä ilmavirtoja ilman kulkeutuessa sinne, missä poistoilmaventtiili on. Tämä pitää ottaa suunnittelussa huomioon, jotta ilmavirtaukset eivät kuljeta ilmassa aerosolien mukana mahdollisesti leijuvia viruspartikkeleita vääriin paikkoihin. Joukkoliikennevälineet ovat hankalia paikkoja aerosolitartunnan kannalta, sillä niissä ilmatilavuus on pieni ja ihmisiä on paljon. Saari suosittelee maskien käyttöä joukkokuljetusvälineissä. Myös käytetyn maskin oikeaoppinen poistaminen ja koskettelun välttäminen on tärkeätä, sillä pisaroiden lisäksi maskin pintaan voi kertyä ilmassa leijailevia virusaerosoleja. Jo 36 000 tutkimusta Saari on mukana Tampereen korkeakouluyhteisön Licence to Breathe -tutkimushankkeessa. Hankkeessa kartoitetaan ja kehitetään keinoja, joiden avulla koronaviruksen leviämistä voidaan ehkäistä sisätiloissa. Hankkeessa yhdistetään bio- ja lääketieteellistä tutkimusta talotekniikan ja kiinteistöalan tutkimukseen. Mukana on tutkijoita yliopiston tiedekunnista ja Tamkin osaamisyksiköistä. Lisäksi mukana on 24 yritystä eri puolilta Suomea. Myös Tampereelta. – Joukossa on muun muassa laboratorio- ja teknologiayrityksiä, ohjelmistotoimittajia sekä terveys-, rakennus- ja kiinteistöalan toimijoita, kertoo hanketta johtava Tampereen yliopiston talotekniikan teollisuusprofessori Piia Sormunen . Puoli vuotta kestävä projekti alkoi elokuussa. Sen aikana tutkijat kokoavat maailmalta varmennettua tutkimustietoa yrityksiä kiinnostaviin kysymyksiin koronaviruksesta ja sen käyttäytymisestä sisätiloissa. Business Finlandin rahoittaman puolivuotisen projektin avulla valmistellaan isoa hankekokonaisuutta, jossa yrityksiä autetaan virustorjuntaan liittyvän tiedon avulla kehittämään tuotteita, palveluja ja muita ratkaisuja virusten leviämisen estämiseksi. Maailmalla etsitään nyt kiivaasti ratkaisuja koronapandemian pysäyttämiseksi. Tietoa kertyy valtava määrä. – Koronaviruksesta on julkaistu tämän vuoden aikana yli 36 000 tutkimusta. Tarkoitus on suodattaa tästä valtavasta määrästä merkityksellistä tietoa ja seuloa yrityksille tieteellisesti vahvistettua tietoa, jonka avulla ne voivat kehittää omia tuotteitaan, Sormunen sanoo. – Tässä esiselvitysvaiheessa on tarkoitus tunnistaa, mitä osaamista tarvitaan ja mikä tieto on sellaista, jonka avulla edesautetaan suomalaisten yritysten innovaatioita ja pääsyä maailmalle. "Virukset eivät hyppää” Yksi monista alueista hankkeessa on hygienian, pintojen ja siivousaineiden merkitys koronaviruksen torjunnassa. Hygienian hallinnan ja pintojen puhtaanapidon alueesta vastaa Tamkin restonomikoulutuksen lehtori Leila Kakko . Kakko on mukana myös Tampereen yliopiston virologian professorin Heikki Hyödyn kanssa toisessa tutkimuksessa, jossa selvitetään virusten tarttumista pintojen kautta. Laboratoriossa virukset tai niiden osat ovat selvinneet pinnoilla jopa useita päiviä. Arkielämässä virukset tuskin säilyvät pinnoilla tartuttavina päiviä, pikemminkin joitain tunteja. – Joillakin pinnoilla virukset säilyvät kauemmin kuin toisilla. Olennaista virustartunnan torjunnassa on kuitenkin se, mitä ihminen tekee sen jälkeen, kun hän on pintaa koskettanut, Kakko sanoo. – Eivät virukset pinnoilta ihmiseen hyppää. Ne on siirrettävä ihmiseen jotenkin. Käytännössä tämä tapahtuu pääsääntöisesti omien käsien välityksellä. Eli kasvojen koskettamista pitää välttää, sillä koronavirus pääsee tunkeutumaan ihmisen elimistöön ja soluihin suun, nenän ja silmien kautta. Tartuntojen leviämisen kannalta olennaisia ovat niin kutsutut kriittiset pinnat eli pinnat, joihin ihminen todennäköisimmin koskee ja pinnat, joita kosketellaan paljon, kuten ovenkahvat, wc-istuimen nupit, hanat ja tasot, joihin ihminen hyvin ulottuu. Pintojen merkityksestä tartunnan välittäjän tarvitaan lisää tietoa, mutta niiden merkitys koronaviruksen levittäjänä on ilmeisesti pienempi kuin vielä keväällä arveltiin. – Pinnat on ilman muuta otettava huomioon, mutta ne eivät ole se todennäköisin reitti tartuntaan. Tähän viittaavat Kakon mukaan muun muassa tartuntaketjujen jäljitystyöstä kertovat raportit. – Kovin paljon ei ole raportteja siitä, että virus olisi pintojen kautta tarttunut. Enemmän kyse on siitä, että on oltu samassa tilassa tartunnan saaneen ihmisen kanssa tai muuten hänen läheisyydessään. Tutkimus Korona leviämistä ilmassa tutkitaan myös Hervannassa Tampereen yliopisto, VTT ja THL selvittävät uudessa tutkimushankkeessa, miten koronavirus leviää ilmateitse. Pitemmän tähtäimen tavoite on löytää ratkaisuja, joilla viruksen ilmaleviämistä voidaan estää. Tutkimuksessa hyödynnetään Tampereen yliopiston aerosolifysiikan laboratorion vahvaa osaamista pisaroiden ja aerosolihiukkasten tutkimuksesta ja mallintamisesta. –  Meidän tehtävämme on kerätä ja tuottaa tietoa muun muassa siitä, miten pisaroiden ja aerosolien koko tai pitoisuus muuttuvat leviämisen aikana, Tampereen yliopiston aerosolifysiikan apulaisprofessori Topi Rönkkö sanoo. Tiedon keräämisen lisäksi Tampereella kehitetään myös konkreettisia työkaluja, joilla viruspisaroiden ja aerosolien leviämistä voidaan tutkia. Yliopiston lisäksi tutkimusprojektissa on Tampereelta mukana myös VTT:n puhdasilmayksikkö Puoli vuotta kestävän projektin aikana pohjustetaan ensi vuoden puolella mahdollisesti alkavaa isompaa koronaviruksen ilmaleviämistä selvittävää tutkimusprojektia elinkeinoelämän kanssa.