Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Koronavirus Live Urheilu Ajanviete Näköislehti Kulttuuri Porilaine Tähtijutut

Ovatko maakuntien lentokentät sulkemisuhan alla, kun lentoliikenne on lamassa - "Ei ole mitään lakkautuslistaa", vastaa Finavian toimitusjohtaja

Kapea näkökulma kannattavuuden arvioinnissa uhkaa maakuntien lentokenttiä. WPS Finlandin kehitysjohtaja Jorma Mäntynen pelkää, että koronakriisin seisauttamaa lentoliikennettä käytetään keppihevosena niiden sulkemisessa. – Suuriin matkustajavolyymeihin tuijottaminen johtaa kapea-alaiseen kannattavuusajatteluun. Maakuntien lentoasemien aluetaloudellinen näkökulma jää kokonaan pois, sanoo Mäntynen. Mäntynen toimi yli 20 vuotta Tampereen teknillisen yliopiston liikenne- ja kuljetustekniikan professorina. Kysymys on Finavia Oy:n roolista lentoasemien ylläpitäjänä. Muihin liikennemuotoihin verrattuna on erikoista, että keskeisen liikennemuodon infrasta huolehtii osakeyhtiö. – Nykyinen malli pitää haastaa. Nyt Finnairia tuetaan sadoilla miljoonilla euroilla ja muita yrityksiä vielä suuremmilla summilla. Alueelliset lentoasemat pyörisivät siihen verrattuna taskurahalla, sanoo Mäntynen. Enontekiön kohtalo esimerkki kapeasta kannattavuusajattelusta Finavia ilmoitti pari viikkoa sitten Enontekiön lentoaseman sulkemisuhasta. Perusteluna on säännöllisen reittiliikenteen puuttuminen ja myös Helsinki-Vantaan -lentokentän kalliit laajennusinvestoinnit. Mäntysen mielestä Enontekiö on hyvä esimerkki kapea-alaisesta kannattavuusarviosta, jossa aluetalouden merkitys unohdetaan täysin. – Enontekiön matkailuelinkeinohan on lentoyhteyden varassa, sanoo Mäntynen. Finavian katsoo osakeyhtiönä vain matkustajavolyymeja, josta sen suurimmat tulot, matkustajamaksut, tulevat. Se on eri logiikka, mihin on totuttu rautatie- ja tieliikenteen investointeja harkittaessa. Tieliikenteeseen sovellettuna se tarkoittaisi vähäliikenteisten teiden sulkemista, jos niillä ei kulje kuin puutavararekkoja. – Siinä unohdettaisiin kokonaan metsäteollisuuden merkitys vientitulojen tuojana, sanoo Mäntynen. Moni maakunnan kenttä sijaitsee alueella, jossa elinkeinoelämän tuottaa miljardien vientitulot. Näin on esimerkiksi lähes kaikkien läntisen ja pohjoisen Suomen kenttien osalta. – Pelkästään niiden osalta puhutaan yli 10 miljardin euron vientituloista. Eikö sillä ole mitään merkitystä Suomelle? Vientiyritykset tarvitsevat toimiakseen lentoyhteyksiä, sanoo Mäntynen. Helsinki-Vantaan tuotoilla tuetaan maakuntien lentoasemia Finavian toimitusjohtaja Kimmo Mäki ei allekirjoita ajatusta, että yhtiö ratkaisisi, mihin Suomessa lennetään. – Kysyntä tulee matkustajilta ja lentoyhtiöiltä, jotka matkustajakysyntään perustuen tarjoavat lentokapasiteettia. Finavia tarjoaa palveluita siellä, missä on tarvetta. Mäki ei myöskään hyväksy ajatusta, että Finaviaa ei kiinnosta kuin Helsinki-Vantaan lentokenttä. Ja että nyt käynnissä olevien investointien vuoksi maakuntien kentät ovat sulkemisuhkan alla. – Suurin osa maakuntakenttien matkustajista tarvitsee Helsinki-Vantaata. Kyse on verkostomaisesta toiminnasta, jossa Helsinki-Vantaan lentoasema palvelee koko Suomen tarpeita, Mäki sanoo. Helsinki-Vantaa on myös toisessa mielessä tärkeä maakuntien lentokenttien kannalta. Sen tuotoilla tuetaan maakuntakenttiä yli 20 miljoonalla eurolla vuodessa. Mäki muistuttaa, että Finavia on investoinut myös maakuntien lentokenttiin; esimerkiksi Lapin lentoasemiin on investoitu yli 100 miljoonaa euroa viimeisten vuosien aikana. – Osakeyhtiömuoto takaa sen, että investointeihin ei ole tarvittu verovaroja, huomauttaa Mäki. Juuri nyt kun lentotoiminta on pudonnut koronaepidemian vuoksi säästöliekille, myös Finavian liiketoiminta kärsii. Suurin tulonlähde, eli matkustajamaksut, ovat pudonneet murto-osaan. Mäki vakuuttaa, että lentoasemien sulkemispäätöksiä ei tehdä koronan varjolla. – Meillä ei ole mitään lakkautuslistaa, emmekä tässä tilanteessa tee hätiköityjä päätöksiä, sanoo Kimmo Mäki.